Ero sivun ”Manse United” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjasin yhden linkin
Kospo75 (keskustelu | muokkaukset)
wl suoraksi, ulk linkit pois, luettelomuoto
Rivi 1:
'''Manse United''' (lyh. '''ManU''') on [[tampere]]lainen [[salibandy]]n erikoisseura, joka voitti lajin kaksi ensimmäistä miesten Suomenmestaruutta kausilla [[SalibandyliiganSalibandyn kausiSM-sarja 1986–1987|1986–1987]] ja [[Salibandyn SM-sarja 1987–1988|1987–1988]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.salibandyliiga.fi/default.asp?sivu=1&alasivu=63&kieli=246 | Nimeke = Mitalijoukkueet kautta aikain | Tekijä = | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = www.salibandyliiga.fi | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 14.7.2009 }}</ref> Nykyään seuralla on toimintaa salibandyn seniorisarjoissa.
 
== Historia ==
Rivi 5:
=== Tampereen yliopiston kasvatteja ===
 
Manse United muodostettiin [[Tampereen yliopisto]]<nowiki/>ssa jo vuosia pelatun kilpasählysarjan parhaiden joukkueiden pelaajista. Tampereen yliopiston sählysarjaa pelattiin 1980-luvun alkupuolella torstaisin (klo 8.00–13.00) yliopiston vanhassa jumppasalissa. Joukkueita oli 10-12. Sarjamuotona oli yksinkertainen runkosarja, jonka päätteeksi pelattiin play off-pelit paras kahdesta järjestelmällä. Ainejärjestöillä oli harjoitusvuoroja, joissa tutustuminen uuteen lajiin tapahtui ja missä joukkueet organisoituivat. Esimerkiksi Historianopiskelijoillahistorianopiskelijoilla (Patina) oli maanantaisin yhteinen vuoro (klo 20.30–22.00) kanssa, ja toinen oma pelivuoro torstaisin (klo 18.00–19.00), mikä ajoittui tosin hankalasti ottelupäiville. Näillä vuoroilla tapahtui ryhmäytyminen joukkueisiin. Esimerkiksi Historianhistorian opiskelijoilla oli kausilla 84–851984–1985 ja 85–861985–1986 kaksi joukkuetta, jotka oli aluksi mielikuvituksellisesti nimetty nimillä Patina I ja Patina II (Kaudella 1985-19861985–1986 nimellä St. Sararaa). Kaudella 1985-1986 runkosarja päättyi järjestykseen St. Sararaa, Emboys, Gurut ja Patina I. Kokenut Patina I löi välierissä runkosarjan voittaneet nuoremmat historianopiskelijat ja Emboys voitti ekonomiopiskelijoiden keskinäisessä välien selvittelyssä Gurut. Mestaruuden voitti loppujen lopuksi Patina I kokeneen Ari Kuusiston johdolla.
 
Kun Manse Unitedia luotiin vuoden 1986 aikana, joukkueen runko muodostui edellä mainituista joukkueista. Historian opiskelijoiden Patinasta mukaan tulivat Kuusisto, Veirto, Pajunen, Peltola, Pitkänen ja Uutela. Ekonomi-opiskelijoiden joukkueissa (Emboys, Gurut ja Li-pojat) olivat pelanneet Haavisto, Jantunen, Jääskeläinen, Kivikangas, Löppönen, Loikkanen, Rantanen, Rinne, Mattila, Sjöman ja Telanne. Varsinaista valmentajaa joukkeella ei ollut, mutta ketjukoostumukset ja muut suunnitelmat olivat pelaajavalmentaja Vesa Rinteen ja hänen apunaan toimineen Panu Pitkäsen käsialaa.
Rivi 17:
 
Ensimmäinen Suomen Mestaruuskausi [[Salibandyliigan kausi 1986–1987|1986–1987]] oli äärimmäisen tiukka. Punaisessa paidassa ja valkoisissa housuissa pelannut ManU keräsi 18 ottelussaan 30 pistettä. [[S.C. Dalmac|SC Dalmac]]<nowiki/>in sijoittuessa toiseksi 29 pisteellä ja RuRu:n kolmanneksi niin ikään 29 pisteellä. Mestaruus ratkesi viimeisessä ManU:n ja Dalmacin 0-0 päättyneessä ottelussa. Vesa Rinne laati otteluun erityisen puolustusvoittoisen taktiikan. Tarkoituksena oli, että Dalmacin pelätty kaksikko Vienola-Perttilä ei pääsisi laukomaan kertaakaan. Kokoonpanovalinnoissa painotettiin kurinalaiseen puolustamiseen pystyviä pelaajia. ManU:n salaisuus oli joukkueen tasaisuus. Joukkueen pelaajista neljä sijoittui [[Salibandyn SM-sarja 1986–1987|pistepörssi]]<nowiki/>ssä kärkikymmenikköön: Vesa Rinne oli neljäs (10+5=15), Pekka Loikkanen kuudes (9+5=14), Jari Pajunen seitsemäs (12+1) ja Sakari Uutela yhdeksäs (5+5=10). Pistepörssin voitti ylivoimaisesti RuRu:n Antti Tuominen (18+10=28, SC Dalmacin Heikki Vienola oli toinen (11+9=20) ja Turbon Pallon Orjo Kolu kolmas (13+6) ja samaa seuraa edustanut Ari Kaperi oli viides ja Dalmacin Jarmo Perttilä kahdeksas. Sarjan puolustajien pistepörssin taisi voittaa ManU:n liukkaasti noussut Timo Jantunen (5+3).<ref>Manse Unitedin arkisto</ref>
 
 
 
Kaudella [[Salibandyn SM-sarja 1987–1988|1987–1988]] ManU oli ylivoimainen, keräten kahdeksan joukkueen kaksinkertaisessa sarjassa 14 ottelussa 26 pistettä. Sarja pelattiin kolmessa turnauksessa: Maarianhaminassa, Helsingin Viikissä ja Tampereella Atalpassa. ManU hävisi vain kerran, kauden ensimmäisessä ottelussa sarjakakkoselle RuRu:lle, joka keräsi kaikkiaan 18 pistettä. Synkkä Uhma oli kolmas (16 pistettä) ja Dalmac neljäs (15 pistettä). ManU:n maaliero oli 65-13. RuRu:a vastaan pelit päättyivät 1-3 ja 2-0, Synkkää Uhmaa vastaan 2-0 ja 3-0. Dalmac kaatui ensiksi Viikissä 5-1 ja Tampereella 3-2. Myöhempien aikojen suuruus, kauden 1987-1988 sarjanousija SSV kaatui 6-1 ja 6-0. ManU:n Eero Mattila voitti kauden maalipörssin ja mahdollisesti myös pistepörssin.<ref>Manse Unitedin arkisto</ref>
Rivi 24 ⟶ 22:
Kahden ensimmäisen salibandymestaruuden voittaminen ei ollut sinänsä mikään ihme, sillä Patina ja nimellä Emboys pelannut ekonomiopiskelijoiden yhdistetty joukkue pelasivat OLL:n järjestämien SM-sählyjen mitaliotteluissa vuosina 1984–1985 ja 1985–1986.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Reetta Eiranen|Nimeke=Rommista Tommyyn, Patinan historia 1963–2003|Vuosi=2013|Sivu=|Julkaisija=Patina ry.}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Vesa Vartiainen & Mervi Kaarninen|Nimeke=Elämää ja taistelua – Tampereen yliopiston ylioppilaskunta ja sen edeltäjät 1925-2010|Vuosi=2013|Sivu=|Julkaisija=Tamy}}</ref> Jollei ManU olisi kolmannelle salibandy-kaudelleen (1988-1989) merkittäviltä osiltaan hajonnut, olisi joukkue ollut sarjassa korkeammalla kuin viidentenä.
 
Kokoonpanon hajoaminen johtui lähinnä siitä, että osa tärkeistä pelaajista sai opintonsa valmiiksi, löysi työpaikan muualta kuin Tampereelta ja perusti perheen. Sitoutuminen joukkueeseen höltyi. Tämä kaikki tapahtui hetkellä, jolloin Tampereen yliopisto oli saanut vihdoin kunnon liikuntatilat, kun [http://sport.unipolitampere.fi/tilat/tay.html Atalpan liikuntahalli] valmistui ja korvasi yliopiston vanhan liikuntasalin, jolloin Yliopiston päätalon [https://www.juvenes.fi/yoravintola Juvenes-ruokala] laajentui entisiin liinkuntatiloihin.
 
Näitä suomalaisen salibandyn pioneerivuosia [[Kalle Veirto]] on ansiokkaasti humoristisella ja ehkä liioittelevalla tyylillään kuvannut avainromaanissaan ''[https://www.karisto.fi/sivu/tuote/suuret-sahlymuistelmani/46147 Suuret Sählymuistelmani]''.
 
=== Kahden mestaruusvuoden aikana Manse Unitedissa pelasivat: ===
 
 
'''Maalivahti'''
*Atte Rantanen
 
Atte Rantanen
 
'''Puolustajat:'''
 
*Timo Jantunen, 17
*Ari Kuusisto (myös maalivahtina), 22
 
*Jari Löppönen, 13
Ari Kuusisto (myös maalivahtina), 22
*Janne Sjöman (myös hyökkääjänä), 18
 
*[[Kalle Veirto]] (myös hyökkääjänä), 19
Jari Löppönen, 13
 
Janne Sjöman (myös hyökkääjänä), 18
 
[[Kalle Veirto]] (myös hyökkääjänä), 19
 
'''Hyökkääjät:'''
*Ari Haavisto
 
*Esa Jääskeläinen, 14
Ari Haavisto
*Tapio Kivikangas, 20
 
*Pekka Loikkanen, 8
Esa Jääskeläinen, 14
*Jari Pajunen, 11
 
*[[Jarmo Peltola]], 16
Tapio Kivikangas, 20
*Panu Pitkänen, 15
 
*Vesa Rinne, 12
Pekka Loikkanen, 8
*Eero Mattila, 10
 
*Kai Telanne, 9
Jari Pajunen, 11
*Sakari Uutela, 7
 
[[Jarmo Peltola]], 16
 
Panu Pitkänen, 15
 
Vesa Rinne, 12
 
Eero Mattila, 10
 
Kai Telanne, 9
 
Sakari Uutela, 7
 
=== Salibandymaajoukkueessa pelanneet ===
Rivi 75 ⟶ 56:
 
=== Myöhemmät vaiheet ===
Suomen mestareista ManU:n riveissä pelasivat 1990-luvun alussa vain Kuusisto, Pitkänen, Rinne, Mattila ja Uutela. Seura oli mukana [[Miesten Salibandyliiga|miesten salibandyliiga]]<nowiki/>a edeltäneessä SM-sarjassa sen perustamisesta lähtien aina kauteen 1995–1996, jolloin se putosi [[Salibandyn miesten I-divisioona|I-divisioonaan]]. Miehet ehtivät pelata korkeinta sarjatasoa kahdeksan kautta ja I-divisoonaa kaksi kautta.
<br />
 
Rivi 87 ⟶ 68:
 
== Toiminta nykyään ==
Salibandyn seniorisarjoissa ManU on voittanut M35-sarjassa yhden kullan (2003–2004), yhden hopean ja kaksi pronssia, M40-sarjassa yhden kullan (2005–2006) ja kaksi hopeata, M45-sarjassa yhden hopean ja yhden pronssin. Naisissa ManU–Koo-Vee -nimellä pelaava N30-joukkue voitti vuosina 2001-20062001–2006 ensiksi neljä perättäistä mestaruutta ja sitten kaksi hopeaa, .
 
==Lähteet==