Ero sivun ”Kultainen sääntö” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
{{lae}} |
p välimerkit |
||
Rivi 2:
'''Kultainen sääntö''' on arjessa toteutettava periaate, jossa kehotetaan ihmistä tekemään [[Vastavuoroisuus|vastavuoroisesti]] toisille samaa kuin mitä haluaisi itselleenkin tehtävän, tai olemaan tekemättä sellaista mitä ei haluaisi itselleenkään tehtävän. Idea kultaisesta säännöstä on muokattu eri uskontojen pohjalta ja se on löydettävissä lähes kaikista [[uskonto|uskonnoista]] ja monista ajatussuunnista, ja sitä on tarkasteltu uskonnon lisäksi myös tieteen ja humanismin näkökulmasta. Useimmissa uskonnoissa sääntö mainitaan vain ohimennen, mutta [[Kungfutselaisuus|kungfutselaisuudessa]] ja juutalais-kristillisyydessä siitä on tullut pysyvä ja näkyvä pohdiskelun teema.<ref>Wattles 1996, s. 9.</ref>
==Uskonnoissa==
Rivi 16:
:''Älä tee sellaista kanssaihmisillesi, joka on itsellesikin vastenmielistä.''<ref name="teachingvalues" />
Kultainen sääntö alkoi esiintyä [[Juutalaisuus|juutalaisessa]] kirjallisuudessa toisella vuosisadalla eaa. ja siitä tuli pian uskonnon keskeinen opetus. Sen tunnetuin maininta on ajanlaskun alussa vaikuttaneen Rabbi [[Hillel]]in vastaus, kun häneltä pyydettiin yhteenvetoa [[Toora]]sta:
Lähi-idän vanhimpia mainintoja säännöstä löytyy [[Mesopotamia]]sta vuodelta 450 eaa. peräisin olevassa babylonialaisessa [[Ahikarin legenda]]n armeniankielisessä käännöksessä muodossa:
===Kristinusko===
Rivi 30:
Esi-islamilaisessa [[Arabian niemimaa|Arabia]]ssa ei tunnettu kultaista sääntöä, vaikka vieraanvaraisuus ja anteliaisuus olivatkin tärkeitä hyveitä. Heimoyhteiskunnassa tärkein tavoite oli kuitenkin oman heimon säilyminen, mikä varmistettiin verikostolla. 600-luvulla noussut [[islam]] nosti henkilökohtaisen alistumisen Jumalalle heimouskollisuuden edelle, kielsi verikoston ja korosti muita ratkaisutapoja, kuten anteeksiantoa.<ref>Homerin, Emil (Golden Rule : The Ethics of Reciprocity in World Religions, 2008), s. 99–101.</ref>
[[Koraani]] (83:1–6) sanoo:
Monet islamoppineet katsovat nykyisin veljellä tarkoitettavan hadithissa kaikkia ihmisiä. Hadithin yhden version sanamuodon pohjalta 1400-luvun tunnettu hadith-oppinut Ibn Hajar al-Asqalanin tulkitsi Muhammadin kuitenkin tarkoittaneen
===Muut uskonnot===
Rivi 46:
Kultainen sääntö on hyvin pelkistetty moraalinen periaate, ja sitä on siksi pidetty riittämättömänä sovellettavaksi elämän kysymyksissä. Sitä on arvosteltu naiviksi ja idealistiseksi säännöksi, joka ei sovellu kilpailuntäyteiseen maailmaan.<ref>Wattles 1996, s. 7–8.</ref> Kultaista sääntöä tiukasti noudattava voi myös päätyä seuraamaan miellyttämisen halussaan toista ajattelemattomasti ja kritiikittömästi.<ref name="wattles-7" />
Kultaista sääntöä on arvosteltu siitä, että se olettaa ihmisten olevan samanlaisia ja haluavan samaa kuin muutkin. Kirjailija [[George Bernard Shaw]] onkin sanonut:
Kultaisen säännön voidaan nähdä myös vihjaavan, että mitä ''haluamme'' itsellemme on myös ''hyvä'' meille ja sitä kautta hyvä myös toisille.<ref name="wattles-6" /> Kultainen sääntö asettaa matalan tason moraalille tehdessään tavallisista haluista ja toiveista sen mittarin.<ref name="wattles-6-7" /> Sääntö ei määrittele sitä, mitä ylipäätään tulisi haluta, vaan edellyttää vain moraalisten arvioiden johdonmukaisuutta.<ref name="wattles-7">Wattles 1996, s. 7.</ref>
| |||