Ero sivun ”Willie ”The Lion” Smith” versioiden välillä

Willie ”the Lion” Smith aloitti vuonna 1910 soittajauransa ammattilaisena [[Atlantic City]]ssä, [[New York]]issa ja [[New Jersey]]ssä. Vuonna 1911 hänet palkattiin pianistiksi Newarkissa sijainneeseen Randolph-saluunaan <ref name="web2">[http://perfessorbill.com/comps/wsmith.shtml Willie "the Lion Smithin elämäkerta ja sävellykset] Bill Edwardsin ragtime-sivustolla {{en}} Viitattu 20.3.2010</ref>. Randolphissa hän tapasi vuonna 1913 [[Luckey Roberts]]in, jonka säveltämät ragtimekappaleet ”Pork and Beans” ja ”Junk Man Rag” Smith omaksui osaksi omaa kappalevalikoimaansa. <ref name="web2"/> Seuraavana vuonna hän kohtasi paikallisessa saluunassa soittaneen [[James P. Johnson]]in<ref name="web2"/>. Näillä kohtaamisilla oli ratkaiseva merkitys Smithin musiikilliselle kehittymiselle. Tuolloin tuttavuus jäi vielä pinnalliseksi, mutta myöhemmin Johnsonista ja Smithistä tuli hyvät ystävät. Johnsonin kautta Smithille mahdollisesti avautui uusia kontakteja New Yorkin yökerhoihin.

 

 

Smith värvättiin Yhdysvaltain armeijaan marraskuussa 1917. <ref name="web1"/>. Hän palveli Ranskassa korpraalina. Eräs tarina kertoo, että hän sai lempinimensä ”The Lion” ({{k-fi|leijona}}) osoittamansa erityisen rohkeuden ansiosta palvellessaan raskaassa tykistössä. <ref name="web2"/> Kerrotaan, että hän taisteli kuin leijona. Willie itse kuitenkin kertoi jälkeenpäin niin monia eri variaatioita lempinimensä synnystä, että tietoon on syytä suhtautua pienellä varauksella. Ensimmäisen maailmansodan aikana Smith toimi rumpalina pianisti ja säveltäjä [[Tim Brynn]]in (1881–1946) johtamassa afroamerikkalaisessa sotilasorkesterissa. <ref name="web2"/> Ranskassa viettämiensä kuukausien aikana hän myös ehti soittamaan pianoa tanssipaikoissa. Hänet kotiutettiin maaliskuussa 1919. <ref name="web1"/>