Versio 24. marraskuuta 2018 kello 12.39 muokkaa August-54 (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 28 441 muokkausta →‎Keskustaajamat Suomessa ← Vanhempi muutos		Versio 5. joulukuuta 2018 kello 22.49 muokkaa kumoa Jni (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 22 369 muokkausta p →‎Keskustaajamat Suomessa: typo Uudempi muutos →
Rivi 14: Suomessa oli vuonna 2017 312 kuntakeskusta, joista 263 muodostaa oman tilastollisen taajaman, ja 39 on kasvanut viereisten, suurempien taajamien kanssa yhteen (muutaman kunnan tapauksessa on olemassa samanniminen tilastollinen taajama, mutta kuntakeskuksena on vain yksi taajaman osista, kuten Imatralla Mansikkala ja Jämsässä Seppola). Suomen pienin nykyisen kunnan keskustaajama on [[Pyhäranta\|Pyhärannan]] kirkonkylä eli [[Rohdainen (Pyhäranta)\|Rohdainen]]. [[Pöytyä]]llä on ollut vuoden 2005 [[Karinainen\|Karinaisten]] kuntaliitoksesta lähtien kaksi keskustaajamaa: [[Kyrö (Pöytyä)\|Kyrö]] ja [[Riihikoski]], kunnanvirastolla on toimipisteet molemmissa taajamissa. [[Keskus- ja vaikutusalueteoria\|Keskus- ja vaikutusaluetutkimuksessa]] Suomessa etenkin 1970-80-luvuilla tutkittiin hierarkisia keskusverkkoja, joissa eri tasoiset keskukset ~~jaetiin~~jaettiin valtakunnan-, valtakunnanosa-, maakunta-, kaupunki-, kunta- ja kyläkeskuksiin sen mukaan mitä palveluja eli keskustoimintoja kunkin tasoisessa keskuksessa oli. Nämä keskusluokat eivät aina välttämättä täysin vastanneet samanhetkistä kuntajakoa. Näin käsite kuntakeskus saattoi saada saa kaksi merkitystä: 1) Kunnan hallinnollinen keskus tai 2) tietyn palvelutason omaava keskus, joka palvelutasoltaan karkeasti vastasi kunnan keskusta. ==Keskustaajamat Ruotsissa==

Ero sivun ”Keskustaajama” versioiden välillä