Ero sivun ”Oulun valtaus” versioiden välillä

[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Pjotr3000 (keskustelu | muokkaukset)
Pjotr3000 (keskustelu | muokkaukset)
Rivi 58:
Saksalaisen Itämeren divisioonan (Ostsee-Division) osasto vieraili Oulussa 7.-9. kesäkuuta. Kolmella junalla saapunutta osastoa johti eversti von Tschirschky und von Boegendorff. Oulun kaupungin puolesta tervetulopuheen piti valtuuston puheenjohtaja tohtori G. Borg. Puheiden ja soittokunnan soiton jälkeen pidettiin sotilasparaati Kauppatorilla. Paraatissa oli mukana myös polkupyöräjoukkoja, kuularuiskuja sekä tykistöä. Illalla järjestettiin Seurahuoneella suomalaisten ja saksalaisten tanssiaiset.<ref>{{Verkkoviite|osoite=https://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/1236358|nimeke=1918-06-10 Kaleva no 126, s. 1|julkaisu=digi.kansalliskirjasto.fi|viitattu=2018-12-03|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>
 
Raatin vankileiriä hoidettiin asiallisesti ja siellä pidetyistä kaikkiaan 1&nbsp;103 punavangista kuoli vain 51 henkilöä. Kuolleisuus on poikkeuksellisen vähäinen, 5,8 prosenttia vankimäärästä, kun esimerkiksi [[Raahen vankileiri|Raahen leirillä]] kuoli yli 18 prosenttia vangeista.<ref name=":0">Ala-Häivälä 2000, s. 123100-101</ref>
 
Oulun valtiorikosoikeudessa kuolemaan tuomittiin kuusi miesvankia. He olivat Yrjö Kallinen, Oulun punakaartin päällikkö viilaaja Anton Lindgren, vanha järjestömies ja työenyhdistyksen puheenjohtaja Abram Määttä, alunperin Raumalta Ouluun siirtynyt työväenneuvoston jäsen Lauri Lehtisalo, entinen poliisi ja nyt työmiehenä toiminut Antti Laukkanen ja nuori oululainen kirjaltaja Veikko Uksila. Yrjö Kallinen ehdittiin tuomita kuolemaan ennen virallista valtiorikosoikeudenkäyntiä kenttätuomioistuimessa, mutta Oulun komendantti Reinhold Weckman oli jättänyt allekirjoittamatta tuomion. Ketään tuomituista ei teloitettu Oulussa, vaan kuolemaantuomitut siirrettiin eteenpäin Suomenlinnaan. Lindgrenin kohdalla Valtiorikosoikeuden tuomioluettelossa mainitaan kuolinpäiväksi 21.12.1919 ja Veikko Uksila menehtyi Lappeenrannan vankilassa.<ref name=":0" />
Lisäksi valkoiset teloittivat kymmenkunta henkeä. Punaisten johtajista [[Yrjö Kallinen]] tuomittiin kuolemaan, vaikkei hän ollut osallistunut taisteluihin. Tuomiota ei kuitenkaan pantu toimeen, ja Kallinen toimi myöhemmin jopa puolustusministerinä [[Pekkalan hallitus|Pekkalan hallituksessa]] vuosina 1946&ndash;1948. Vankileiri lakkautettiin elokuuhun mennessä, ja sen 320 vankia siirrettiin Suomenlinnaan.
 
Vankileiri lakkautettiin elokuuhun mennessä, ja sen 320 vankia siirrettiin Suomenlinnaan.
 
==Lähteet==