Ero sivun ”Haitin vallankumous” versioiden välillä

6 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
p
ei muokkausyhteenvetoa
[katsottu versio][katsottu versio]
pEi muokkausyhteenvetoa
 
==Tausta==
Nykyinen Haiti oli 1700-luvulla [[Ranska]]lle kuuluva siirtomaa nimeltä [[Saint-Domingue]]. Saint-Domingue oli siirtomaakaudellaan yksi [[Karibia]]n alueen tuottoisimmista alueista. Se oli tuolloin maailman suurin [[sokeri]]ntuottaja ja sokerirokoplantaasien lisäksi alueella kasvatettiin esimerkiksi [[puuvilla]]a, [[kahvi]]a ja [[Väri-indigo|indigo]]a. Ranskan siirtomaakaupasta Saint-Domingue kattoi puolet ja sen kauppa oli kolmanneksen suurempi, kuin esimerkiksi Ison-Britannian koko Länsi-Intian siirtokuntien kauppa. Tuotanto Saint-Dominguessa perustui etenkin [[orjuus|orjuudelle]]. [[Orjakauppa|Orjakaupan]] kautta siirtokuntaan oli tuotu suuria määriä orjia [[Afrikka|Afrtikasta]]. Sadan vuoden aikana orjia tuotiin sadanvuoden aikana enemmän, kuin koko [[Espanja]]n hallitsemalle alueelle kolmessasadassa vuodessa. Samalla elinolosuhteet Saint-Dominguen plantaaseilla olivat orjille huonommat kuin muualla ja esimerkiksi keskimääräinen elinikä oli alhaisempi.<ref name="karh1">Valtonen 2007, luku ”6 Saint-Dominguen orjakapinasta orjuuden päättymiseenpäättymiseen”</ref>
 
Saint-Dominguella asui vuonna 1789 noin 30&nbsp;000 valkoista ja 25&nbsp;000 vapaata värillistä ({{k-fr|gents de couleur}}). Varakkaimmat värilliset omistivat itse orjia ja plantaaseja, vaikkakin sosiaalisella nousulla oli myös joitakin rajoitteita. Valkoiset olivat jakautuneet suurtilallisiiin (''grands blancs'') ja pieniin valkoisiin (''petit blancs''). Orjia oli noin 500&nbsp;000. Orjien kuolleisuus oli hyvin suuri, joten suurin osa heistä oli syntynyt Afrikassa ja vuosittain alueelle tuotiin 40&nbsp;000 uutta orjaa.<ref name="karh1" />
Jean-Jacques Dessalines julisti Haitin itsenäiseksi 1. tammikuuta 1804. Haitista tuli näin Amerikan toinen itsenäistynyt valtio Yhdysvaltojen jälkeen. Dessalines otti keisarin arvonimen kutsuen itseään Jacques I:ksi.<ref name="karh1" /> Orjien voitto Haitissa vaikutti myös muihin Etelä-Amerikan vapausliikkeisiin ja esimerkiksi [[Simón Bolívar]] vietti aikaa maanpaossa Haitissa.<ref name="karh2" />
 
Sodan raunioittama Haiti ajautui kuitenkin pain itsenäisyytensä jälkeen jälleen sekasortoon. Dessalines sai surmansa kukistaessaan kapinaa lokakuussa 1806. Pian maa oli jakautunut kahden eri presidentin, Henri Christophen ja Alexandre Pétionin hallitsemiin pohjois- ja eteläosaan. [[Jean-Pierre Boyer]] yhdisti maan vuonna 1820, mutta Haitin ongelmat jatkuivat seuraavien vuosisatojen ajan. Boyer suostui maksamaan Ranskalle korvauksena tilanomistajien menetyksistä 150 miljoonaa frangia, joka alennettiin vuonna 1838 summaan 60 miljoonaa frangia. Korvauksien maksamiseen kului vuosikymmeniä ja korvauksia varten otettujen lainojen viimeiset maksut saatiin tehtyä vasta 1940-luvulla.<ref name="karh2">Valtonen 2007, luku ”7 Haiti: yli kaksisataa vuotta kuoppaista tietätietä”</ref>
 
== Lähteet ==
30 880

muokkausta