Ero sivun ”Stephen Hawking” versioiden välillä

Hawking oli kuitenkin yksi monista aikamatkustuksen mahdollisuuteen hyvin epäilevästi suhtautuvista tutkijoista. Teoksissaan Hawking ei kuitenkaan suoraan kieltänyt aikamatkustuksen mahdollisuutta, mutta piti sitä hyvin epätodennäköisenä. Hänen laskujensa mukaan todennäköisyys sille, että ihminen pystyy matkaamaan menneisyyteen ja murhaamaan isoisänsä, olisi yhden suhde kymmenen [[potenssi]]in miljoona triljoonaa triljoonaa triljoonaa.<ref>Hawking 2003, s. 153.</ref>

 

 

Hawking tunnettiin myös [[tieteen popularisointi|tieteen yleistajuistajana]], erityisesti maineikkaista tietokirjoistaan. Näistä on suomennettu ''[[Ajan lyhyt historia]]'' (1988), ''[[Maailmankaikkeus pähkinänkuoressa]]'' (2001), Leonard Mlodinowin kanssa kirjoitettu ''Ajan lyhyempi historia'' (2005) sekä tytär Lucy Hawkingin kanssa kirjoitettu nuortenkirja ''Avain maailmankaikkeuteen'' (2007). Suomentamatta on vuonna 1993 ilmestynyt kirjoituskokoelma ''Black Holes and Baby Universes and Other Essays''. Hawkingin kirjoittamia oppikirjoja ovat [[George Ellis]]in kanssa työstetty ''The Large Scale Structure of Spacetime'' (1973) sekä [[Werner Israel]]in kanssa tehdyt ''General Relativity: An Einsteinian Centenary Survey'' (1979) ja ''300 Years of Gravity'' (1987).<ref>''Ajan lyhyt historia'', tarkistetun ja täydennetyn sekä kuvitetun laitoksen sisäkansiteksti.</ref>