Avaa päävalikko

Muutokset

40 merkkiä poistettu ,  10 kuukautta sitten
ei muokkausyhteenvetoa
Väyrynen on kommentoinut, ettei mitään vakavasti otettavia viestejä Karjalan myymisestä Venäjältä tullut, mutta totesi, että asiasta oli liikkeellä ”kaikenlaisia huhuja ja väitteitä”.<ref>{{Verkkoviite | Tekijä=stt | Nimeke=Väyrynen: Karjalan myymisestä liikkui vain huhuja | Ajankohta=6.9.2007 12:58 | Osoite=http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/V%C3%A4yrynen+Karjalan+myymisest%C3%A4+liikkui+vain+huhuja/1135230092209 | Julkaisija=Helsingin Sanomat | Luettu=10.9. 2007 | Kieli= }}</ref>
 
Neuvostoliiton hajottua tehtiin vuonna 1992 Venäjän kanssa ns. [[naapuruussopimus]], jolla korvattiin YYA-sopimus. Se sisältää pykälän rajojen loukkaamattomuuden kunnioittamisesta, mutta ei sotilaallisia kohtia.{{lähde|2.12.2018}} SMP:n kansanedustajat [[Tina Mäkelä]], [[Hannu Suhonen]] ja [[Marita Jurva]] vastustivat sopimusta sen rajoja koskevan artiklan vuoksi. Edustajat katsoivat sopimuksen merkitsevän Karjalan takaisinsaamisesta neuvottelemisen mahdollisuuden hylkäämistä ja sen lyövän kuoliaaksi ”Suomen kansan laajojen piirien ja erityisesti maamme karjalaisten toiveet entisen rakkaan lääninsä liittämisestä takaisin Suomeen”. He äänestivät sopimusta vastaan. Sopimuksen puolesta äänestänyt, niinikään SMP:n kansanedustaja [[Sulo Aittoniemi]] totesi samassa eduskuntakeskustelussa, että yksi tapa Suomen saada Karjala takaisin on neuvotteluteitse, ”toinen mahdollisuus meillä saada Karjala takaisin on julistaa sota Venäjälle, mennä Viipuriin torrakko selässä ja pussihousut jalassa ja sanoa, että nyt pojat aloitettiin. Ottakoot itäisen naapurin ihmiset leikkinä tämän asian, mutta siis meillä on tasan kaksi mahdollisuutta ollut ennen tätä sopimusta ja on tämän sopimuksen jälkeenkin. Voimme käyttää kumpaa haluamme, todennäköisesti neuvottelutietä tässä tapauksessa.”<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/ptk_62+1992.pdf | Nimeke = Pöytäkirja PTK 62/1992 vp | Tiedostomuoto = PDF | Ajankohta = 22.5.1992 | Julkaisija = Eduskunta | Viitattu = 2.12.2018}}</ref>
Neuvostoliiton hajottua tehtiin vuonna 1992 Venäjän kanssa ns. [[naapuruussopimus]], jolla korvattiin YYA-sopimus. Se sisältää pykälän rajojen loukkaamattomuuden kunnioittamisesta, mutta ei sotilaallisia kohtia.
 
[[Suomen Kuvalehti|Suomen Kuvalehdessä]] 49/1995 julkaistiin toimittaja [[Olli Ainola]]n artikkeli otsikolla ”Suomi vaihtoi Karjalan [[Euroopan unioni]]in”. Siinä väitettiin, että neuvottelut Karjalan palautuksesta olisivat estäneet Suomen jäsenyyden EU:ssa ja [[Pohjois-Atlantin liitto|Natossa]]. Ulkoministeri [[Rafael Paasio|Paasio]] ilmoitti, että ”Sopimus vahvisti itärajan uudelleen, vaikka siitä ei paperille mitään sanallisesti pantukaan”.<ref>Olli Ainola. Kiusallinen Karjala, s. 17-21, Suomen Kuvalehti 49 / 1995, 8. joulukuuta</ref> Asiaa ei kuitenkaan ole julkisuudessa vahvistettu eivätkä rajakiistat ole olleet EU- tai Nato-jäsenyyden este: Baltian maat hyväksyttiin molempiin jäseniksi, vaikka niillä ei ollut rajasopimusta Venäjän kanssa, samoin kuin [[Kypros]], vaikka [[Turkki]] käytännössä miehittää pohjoisosaa.
Tunnettuja mielipiteitä ovat Johannes Virolaisen myönteinen kanta, [[Gustav Hägglund]]in vuoden 1992 lausuma, jonka mukaan Karjalaa ei tulisi ottaa vastaan ”vaikka sitä tarjottaisiin kultalautasella”, koska hänen mukaansa [[Pietari (kaupunki)|Pietari]] tarvitsee turvavyöhykkeen,<ref>Dagens Nyheter, 6. maaliskuuta 1992</ref> ja presidentti Mauno Koiviston kielteinen kanta. Hänen mielestään ei pitäisi kysyä, halutaanko Karjala takaisin vaan ”halutaanko se takaisin, jos se merkitsee sotaa” ja ettei Suomi tarvitse lisämaata.<ref>[http://www.hs.fi/kotimaa/artikkeli/Koivisto+Karjalan+palauttamisesta+kysyt%C3%A4%C3%A4n+v%C3%A4%C3%A4rin/1101978932988 Koivisto: Karjalan palauttamisesta kysytään väärin]</ref>
 
SMP:n kansanedustaja [[Marita Mäkinen|Marita Jurva]] ehdotti vuonna 1990, että Suomi voisi vaihtaa [[Ahvenanmaa]]n Karjalaan. SMP:n eduskuntaryhmä sanoutui yksimielisesti irti lausunnosta ja Jurva pahoitteli lausunnon aiheuttamaa keskustelua.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.hs.fi/kotimaa/art-2000002979362.html | Nimeke = Holkeri opetti Smp:lle hallituksen pöytätapoja Puolue ja ryhmä sanoutuivat irti Jurvan kohupuheesta Jurva esittää pahoittelunsa aiheuttamastaan keskustelusta | Tekijä = Rautio, Paavo | Ajankohta = 4.5.1990 | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Viitattu = 2.12.2018}}</ref> Vuonna 1992 SMP:n kansanedustajat [[Tina Mäkelä]], [[Hannu Suhonen]] ja Jurva vastustivat Venäjän federaation kanssa suhteiden perusteista tehtyä sopimusta sen rajoja koskevan artiklan vuoksi. Edustajat katsoivat sopimuksen merkitsevän Karjalan takaisinsaamisesta neuvottelemisen mahdollisuuden hylkäämistä ja sen lyövän kuoliaaksi ”Suomen kansan laajojen piirien ja erityisesti maamme karjalaisten toiveet entisen rakkaan lääninsä liittämisestä takaisin Suomeen”. He äänestivät sopimusta vastaan. Sopimuksen puolesta äänestänyt, niinikään SMP:n kansanedustaja [[Sulo Aittoniemi]] totesi samassa eduskuntakeskustelussa, että yksi tapa Suomen saada Karjala takaisin on neuvotteluteitse, ”toinen mahdollisuus meillä saada Karjala takaisin on julistaa sota Venäjälle, mennä Viipuriin torrakko selässä ja pussihousut jalassa ja sanoa, että nyt pojat aloitettiin. Ottakoot itäisen naapurin ihmiset leikkinä tämän asian, mutta siis meillä on tasan kaksi mahdollisuutta ollut ennen tätä sopimusta ja on tämän sopimuksen jälkeenkin. Voimme käyttää kumpaa haluamme, todennäköisesti neuvottelutietä tässä tapauksessa.”<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/Poytakirja/Documents/ptk_62+1992.pdf | Nimeke = Pöytäkirja PTK 62/1992 vp | Tiedostomuoto = PDF | Ajankohta = 22.5.1992 | Julkaisija = Eduskunta | Viitattu = 2.12.2018}}</ref>
 
Asiasta on kysytty myös vaalien alla. Ennen [[eduskuntavaalit 1999|vuoden 1999 eduskuntavaaleja]] [[Helsingin Sanomat]] kysyi puoluejohtajilta: ”Tulisiko uuden hallituksen ehdottaa Venäjän hallitukselle neuvotteluja Karjalan palauttamisesta?” Kannat vaihtelivat [[Esko Aho]]n mielipiteestä (”Meillä on mahdollisuus yhdessä sopien rajaa muuttaa. Tiedossa oleva Venäjän kanta on sellainen, että sellaista sopimusta ei ole nyt näköpiirissä.”) [[Suvi-Anne Siimes|Suvi-Anne Siimeksen]] jyrkkään vastustukseen: ”Ei. Ihmettelen, ketkä tätä asiaa vielä viitsii pitää yllä.”<ref>Helsingin Sanomat, 27. helmikuuta 1999.</ref>
17 162

muokkausta