Ero sivun ”Papisto” versioiden välillä
[katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Crt (keskustelu | muokkaukset) p – |
olen muuttanut tekstin järvevämmin ja enemmän tietoa papistosta . Merkkaukset: seulottavat Visuaalinen muokkaus |
||
Rivi 1:
'''Kleerus''' ({{k-el|kleros}}, "arpa", "osa", "papisto", {{k-la|clerus}}) on termi, jolla viitataan hengelliseen säätyyn (erotukseksi [[maallikko|maallikoista]]). Evankeliset kirkkokunnat eivät yleensä pidä kleerusta erillisenä säätynä, vaan korostavat kaikkien kristittyjen yleistä hengellistä [[pappeus|pappeutta]]. Roomalais-katolinen sen sijaan kirkko erittelee jyrkästi kleeruksen ja maallikot. Ortodoksisessakin kirkossa eritellään kleerus maallikoista, mutta ei
▲Alkujaan papiston ja uskonnollisen eliitin valta lienee ollut epämuodollista, mutta nykyään se on monissa yhteiskunnissa myös muodollista. [[1500-luku|1500]]- ja [[1600-luku|1600-luvulla]] uskonpuhdistus antoi papeille mahdollisuuden pappien avioitua, minkä myötä kasvoikin huomattava pappissääty. Sukunimilaki velvoitti jokaisen papiksi opiskelleen ottamaan itselleen latinan- tai kreikankielisen sukunimen, joka perustui papin kotipaikkaan tai -taloon. Sosiologisessa mielessä teologisen papiston aseman ovat voineet ottaa esimerkiksi jonkin yhteiskunnallisen ideologian edustusmiehet. Papiston edustajasta on, yhteiskuntajärjestelmän mukaan, käytetty esimerkiksi nimitystä [[pappi]], [[imaami]], [[rabbi]], [[oraakkeli]], [[poppamies]] tai [[šamaani]].
Papisto oli [[sääty-yhteiskunta|sääty-yhteiskunnassa]] yksi valtiolliseen elämään osallistuneista [[valtiosääty|valtiosäädyistä]], ''pappissääty''. [[Ranska]]n kolmijakoisessa
▲'''Kleerus''' ({{k-el|kleros}}, "arpa", "osa", "papisto", {{k-la|clerus}}) on termi, jolla viitataan hengelliseen säätyyn (erotukseksi [[maallikko|maallikoista]]). Evankeliset kirkkokunnat eivät yleensä pidä kleerusta erillisenä säätynä, vaan korostavat kaikkien kristittyjen yleistä hengellistä [[pappeus|pappeutta]]. Roomalais-katolinen sen sijaan kirkko erittelee jyrkästi kleeruksen ja maallikot. Ortodoksisessakin kirkossa eritellään kleerus maallikoista, mutta ei yhtä jyrkästi kuin katolisessa. <ref>http://www.helsinki.fi/teol/pro/sanakirja/K.pdf</ref><ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Facta| Vuosi = 1969| Luku = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Tietosanakirja Oy| Tunniste = | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 20.6.2009 | Kieli = }}</ref>
Nelisäätyisissä Pohjoismaissa papisto oli aateliton sääty. [[Ruotsi]]ssa muut säädyt olivat [[aateli]]sto, [[porvaristo|porvarist]]
▲Papisto oli [[sääty-yhteiskunta|sääty-yhteiskunnassa]] yksi valtiolliseen elämään osallistuneista [[valtiosääty|valtiosäädyistä]], ''pappissääty''. [[Ranska]]n kolmijakoisessa sääty-yhteiskunnassa papisto oli [[katolinen kirkko|katolisen kirkon]] vaikutuksesta "toinen aatelissääty".
==Katso myös==
|