Ero sivun ”Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen 2. edustajakokous” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa
parempi luokka, lisäys johdantoon
Rivi 1:
'''[[Venäjän sosiaalidemokraattinen työväenpuolue|Venäjän sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen]] (VSDTP) 2. edustajakokous''' järjestettiin 30. heinäkuuta – 23. elokuuta 1903. Kokous aloitettiin alun perin [[Brysseli]]ssä, josta se joutui kuitenkin siirtymään viranomaisten painostuksen vuoksi [[Lontoo]]seen. Lontoossa kokouspaikkana toimi 107 Charlotte Street, joka tunnettiin ’’englantilaisena klubina’’ näin ollen se sopi hyvin salaisen kokouksen pitopaikaksi. Kokoukseen osallistui 43 täysvaltaista delegaattia, joilla oli käytössään vähintään yksi ääni. Lisäksi kokouksessa oli mukana 14 delegaattia neuvoa-antavalla äänioikeudella.<ref name=''Pursiainen''>Pursiainen, Christer: Trotski, s. 67. Gummerus, 2011. ISBN 978-951-20-8504-0</ref><ref name=''marxist''>https://www.marxists.org/history/international/social-democracy/rsdlp/1903/delegates.htm</ref> Seitsemällä delegaatilla oli käytössään kaksi ääntä, heidän joukossaan mm. [[Juli Martov|Julius Martov]] ja [[Vladimir Lenin]]. Kokouksen puheenjohtajana toimi [[Georgi Plehanov]].<ref name=''marxist'' /> Vuoden 1903 puoluekokouksessa puolue jakaantui ensi kerran Leninin johtamiin [[bolševikit|bolševikkeihin]] sekä Plehanovin ja Martovin johtamiin [[Menševikit|menševikkeihin]].
 
== Kokous ==
[[Tiedosto:Lenin-1895-mugshot.jpg|pienoiskuva|upright=0.5|Bolsevikkien johtohahmo Vladimir Lenin.]] [[File:YuliMartovEnero1896FotoPolicial.jpg|thumb|upright=0.5|Mensevikkien johtohahmo Julius Martov.]]
Edustajakokouksen asialistalla oli 20 kohtaa, joiden läpikäymiseen käytettiin kaikkiaan 37 istuntoa. Asialistalla käsiteltiin muun muassa puolueohjelmaa, juutalaisten asemaa, kansallisuuskysymystä sekä [[Vappu|Vapunvapun]] juhlintaa.<ref>https://www.marxists.org/history/international/social-democracy/rsdlp/1903/agenda.htm</ref>
 
Kokouksella oli suuri merkitys VSDTP:n sisäisessä jakaantumisessa. Tärkeimmäksi kysymykseksi kokouksessa nousi puolueen sääntöjen ja jäsenyyskriteerien muotoilu. Jäsenyyskysymyksessä olivat vastakkain Vladimir Leninin ja Julius Martovin näkemykset. Lenin halusi pitää puolueen jäsenyyden vain vallankumouseliitin piirissä. Hän uskoi, että näin puolueesta tulisi kurinalainen [[vallankumous|vallankumouksen]] johtojoukko. Hän oli valmis hylkäämään [[demokratia|demokraattisen]] yhteistyön ja hyväksyi voimakeinojen käytön. Martov halusi kehittää puoluetta enemmän avoimuuteen jäsenyyskriteerien suhteen. Martovin näkemys oli tehdä puolueesta isojen kansanjoukkojen puolue ja pyrkiä toimimaan aluksi demokraattisessa yhteistyössä liberaalien kanssa.<ref>Cavendish, Richard: ''The Bolshevik-Menshevik split November 16th, 1903''. History Today; Nov 2003; 53, 11; s. 64–65.</ref> Martovin kanta voitti ääniin 28–23. Kokouksen edetessä voimasuhteet kääntyivät Leninin ryhmän eduksi, tästä syystä heitä alettiin kutsua [[bolševikit|bolševikeiksi]] (enemmistö). Martovin ryhmittymästä alettiin puolestaan käyttää nimistystänimitystä [[menševikit]] (vähemmistö).<ref name=''Pursiainen'' />
 
[[Juutalainen|Juutalaisten]] asemasta puolueessa käytiin kovasanaista keskustelua. Juutalaisjärjestö [[Bund]] vaati itselleen yksinoikeutta toimia juutalaisiin liittyvissä asioissa. Kysymys oli siitä tulisiko juutalaisten toimia puolueessa erillisasemassa vai sulautua täysin venäläiseen työväenliikkeeseen. Asiaa käsiteltäessä jyrkimmät puheenvuorot käytiin Bundin johtaja [[Mark Liber]]in ja myös juutalaisen, mutta erillisasemaa vastustavan [[Lev Trotski]]n välillä. Lopulta juutalaisilla todettiin olevan oikeus oman kulttuurinsa edistämiseen, muttei mitään poliittista erityisasemaa puolueen sisällä.<ref>Pursiainen, Christer: Trotski, s. 65–66. Gummerus, 2011. ISBN 978-951-20-8504-0</ref>
Rivi 18:
 
[[Luokka:Venäjän historia]]
[[Luokka:Venäjän vallankumousPuoluekokoukset]]