Ero sivun ”Liudennus” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
p wl |
||
Rivi 14:
[[serbian kieli|Serbiassa]] ja [[makedonian kieli|makedoniassa]] on omat kirjaimensa liudentuneille äänteille (љ ja њ). Latinalaisin kirjaimin kirjoitetuissa slaavilaisissa kielissä konsonantin liudennusta merkitään yleensä akuutilla aksentilla (esimerkiksi puolassa: ć, ń, ś, ź) tai [[hattu (tarke)|hatulla]] (eli [[caron]]illa eli [[háček]]illa; esimerkiksi tšekissä ja slovakissa: Ď/ď, Ň/ň, Ť/ť).
Muutamissa [[romaaniset kielet|romaanisissa kielissä]] esiintyy liudentuneet l- ja n-äänteet. [[Espanjan kieli|Espanjassa]] ja [[katalaani]]ssa liudentunutta l:ää merkitään geminaatalla '''ll''' (''llama'' [l<sup>j</sup>ama] 'laama', ''caballo'' [ka'val<sup>j</sup>o] 'hevonen'), [[portugalin kieli|portugalissa]] puolestaan [[Digrafi|digrafilla]] '''lh''' (''mulher'' [mul<sup>j</sup>e'r] 'nainen') ja [[Italian kieli|italiassa]] grafeemiryppäällä '''gli''' (''meglio'' 'parempi'). Liudentuneen n:n merkkinä on espanjassa '''ñ''' (''mañana'' [ma'n<sup>j</sup>ana] 'aamu'), katalaanissa digrafi '''ny''' (''Catalunya'' [katalun<sup>j</sup>a] 'Katalonia'), portugalissa '''nh''' (''cunha'' [kun<sup>j</sup>a] 'kiila') sekä ranskassa ja italiassa '''gn''' (''montagne'' [mõtan<sup>j</sup>] ja ''montagna'' 'vuoristo').
[[Ranskan kieli|Ranskassa]] esiintyi aikaisemmin myös liudentunut l, joka kirjoitettiin '''ill''' tai sanan lopussa '''il'''. Nykyranskassa se on kuitenkin muuttunut kokonaan j-äänteeksi. Myös useissa Latinalaisen Amerikan maissa liudentunut konsonantti on muuttunut kokonaan j-äänteeksi. Espanjassa tätä kutsutaan nimellä ''ieismo'' ja sitä pidetään sosiaalisesti hyvin stigmaattisena merkkinä.
| |||