Ero sivun ”Merkityksen isotopia” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p typo
p typo
 
Rivi 2:
'''Merkityksen isotopia''' tarkoittaa [[Semiotiikka|semiotiikassa]] laajasti ymmärrettynä merkityksen moniselitteisyyttä ja sen ilmaisemisen ja hyödyntämisen keinoja tekstissä, kielessä ja kulttuurissa.
 
Isotopia perustuu siihen, että on olemasssaolemassa merkitysten luokkien joukko, joka mahdollistaa tekstin lukemisen kokonaisuutena.<ref>Greimas 1979, 292</ref> Nämä luokat ja siten myös lukemisessa muodostuva kokonaisuus ovat vähintään osittain kulttuurisidonnaisia. On olemassa myös globaalisti ymmärrettyjä universaaleja merkityksiä ja merkitysten luokkia sekä toisaalta yllättäviä poikkeuksia. Värispektriä on pidettävä yleispätevänä kategoriana, silti värit voidaan jaotella kulttuureissa eri tavoin.<ref>Greimas 1979, 35</ref>
[[Kuva:ColoursEnglishVsGaulish.png|thumb|250px|Värien erottelua englannin ja [[Gallian kieli|gallian]] kielissä (Greimas 1979, 35, Hjelmslev 1961, 33)]]
Monet [[vitsi]]t, [[arvoitus|arvoitukset]] ja [[tarina]]t hyödyntävät tyylikeinojensa kautta isotopiaa. Vitsin tai arvoituksen alussa tapahtuvassa ''esittelyssä'' tuodaan esiin isotopian ensimmäinen osa, jonka tarjoama merkitys seuraavaksi esitettävässä ''dialogiksi'' kutsutusssakutsutussa elementissä haastetaan tai rikotaan luomalla ensimmäiselle isotopialle vastakohta.<ref>Greimas 1979, 85-86</ref> [[sanaristikko|Sanaristikoissa]] ja [[piilosana]]tehtävissä vihjeen ja ratkaisun välinen suhde ilmentää isotopiaa.<ref>Greimas 1979, 106-108</ref>
 
Myös esimerkiksi kuvataide käyttää isotopioita merkitysten luomiseen. [[Gustave Doré]]n maalaus [[Baabelin torni]]sta hyödyntää Veivon ja Huttusen analyysin mukaan neljää isotopiasuhdetta. Maalaus esittää tilanteet ennen ja jälkeen kielen sekoittumisen: yhteinen kieli mahdollistaa taivaisiin ulottuvan tornin rakentamisen, joka keskeytyy, kun yhteistyön kyky menetetään kielten moninaisuuteen. Isotopiat ovat tällöin: 1) ennen vs. jälkeen, 2) yksi kieli vs. monta kieltä, 3) rakentamisen kyky vs. kyvyn puuttuminen, 4) ylpeys vs. nöyryys.<ref>Veivo & Huttunen 1999, 69-70</ref>