Ero sivun ”Luumu” versioiden välillä

| domeeni = [[Aitotumaiset]] ''Eucarya''

| kunta = [[Kasvit]] ''Plantae''

| alakunta = [[Putkilokasvit]] ''Tracheobionta''

| kaari = [[Siemenkasvit]] ''Spermatophyta''

| alakaari = [[Koppisiemeniset]] ''Magnoliophytina''

| luokka = [[Kaksisirkkaiset]] ''Magnoliopsida''

| heimo = [[Ruusukasvit]] ''Rosaceae''

Luumupuu kasvaa 12 metriä korkeaksi ja 10 mmetriä leveäksi.<ref>[{{Verkkoviite | Osoite = http://www.pfaf.org/database/plants.php?Prunus+domestica Plants| forNimeke a= Future]</ref>Prunus Kukatdomestica ovat- valkoisetL. Hedelmät| voivatJulkaisija olla= sinisiä,Plants punaisia,for keltaisia,a sinipunaisiaFuture tai| vihreitä.<ref>[https://puutarha.net/kasvikortisto/puut/luumu_vaskyna__216.htmViitattu Luumu (väskynä)] Puutarha.net</ref>=

Luumupuun on ajateltu syntyneen [[kirsikkaluumu]]n (''Prunus cerasifera'') ja [[oratuomi|oratuomen]] (''Prunus spinosa'') risteymästä,<ref>[{{Verkkoviite | Osoite = http://linnaeus.nrm.se/flora/di/rosa/prunu/prundom.html | Nimeke = Plommon | Julkaisija = Virtuella Floran] | Viitattu = | Kieli =
{{sv}} }}</ref>, tai sitten se olisi suoraan syntynyt kirsikkaluumusta, jonka kromosomiluku olisi kolmentunut. Kirsikkaluumua käytetään nykyisin luumun perusrunkona.<ref>Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut Palat, Reader's Digest Ab,1981</ref>. Ensimmäinen tunnettu viljelty luumulaji oli [[japaninluumu]] (''(Prunus salicina)''), jota kiinalaiset viljelivät yli 40004&nbsp;000 vuotta sitten. Varsinainen luumu (''Prunus domestica'') saapui läntiseen Eurooppaan ristiretkeläisten mukana. Keskiajan luostareissa oli usein suuria luumuviljelmiä. Ranskalaiset viljelivät luumua innokkaasti 1500-luvulla, jolloin he kehittivät monia uusia [[lajike|lajikkeita]]. Suomeen luumu tuli [[1600]]-luvulla, ja Suomessakin on monia paikallisia lajikkeita, kuten "sinikka", "yleinen punaluumu" ja "yleinen keltaluumu". ''Väskynäksi'' kutsutaan tavallisesti luumun sokeripitoisia tummia lajikkeita. {{lähde}}

Parhaita luumun kasvupaikkoja ovat lämpimät, loivasti viettävät hiekka- tai moreenipitoiset rinteet. Kasvu onnistuu paremmin kostealla kuin kuivalla maalla. Luumupuut voivat helposti paleltua kovina pakkastalvina, mutta ne pystyvät kehittymään uudelleen satokuntoisiksi muutamassa vuodessa vesomisen avulla. Kumivuoto voi aiheuttaa kumimaisen eritteen pursuamista rungosta ja oksista, joka kovettuu. Sairaat kohdat tulisi leikata pois. Tauti on yleensä merkkinä siitä, että kasvupaikka ei ole paras mahdollinen.<ref>Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut Palat, Reader's Digest Ab,1981</ref>.

[[Kuva:Prunus-domestica.JPG|left|thumb|300px|Luumun lehtiä ja hedelmiä.]]