Ero sivun ”Kaarle XII” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
kuvakoodi, auktori, tarpeeton tehoste, oletusleveys
Lähteen linkin päivitys web archivesta.
Rivi 19:
}}
 
[[Tiedosto:Statue of Charles XII of Sweden at Karl XIIs torg Stockholm Sweden.jpg|thumbpienoiskuva|220px|Kaarle XII:n patsas [[Tukholma]]ssa – sormi osoittaa itään.]]
 
'''Kaarle XII''' ({{Syntymä- ja kuolinaika|17|6|1682|[[Tukholma]]|30|11|1718|Fredrikshald (nyk. [[Halden]]), [[Norja]]}}) oli [[Ruotsi]]n kuningas 1697–1718. Naapurivaltiot [[Tanska]], [[Moskovan Venäjä|Venäjä]] ja [[Puola-Liettua]] päättivät käyttää tilaisuutta hyväkseen julistamalla Ruotsille sodan yhtä aikaa vuonna 1700, koska kuvittelivat vasta 17-vuotiaan Kaarle XII:n olevan heikko vastus. Tämä sota tunnetaan nimellä [[suuri Pohjan sota]], ja se päättyi vuonna 1721 [[Fredrik I (Ruotsi)|Fredrik I:n]] hallitessa Ruotsia.
Rivi 30:
 
===Kaarle XII osmanien vieraana===
 
Kaarle onnistui tavoitteessaan ja marraskuussa 1710 sulttaani [[Ahmed III]] julisti [[Venäjän–Turkin sota (1710–1711)|Venäjän–Turkin sodan]] alkaneeksi. Osmanien sotaretki oli voittoisa, mutta lyhyt eikä sen päättänyt [[Prutin rauha]] tyydyttänyt Kaarlea, joka jatkoi juonittelua uuden sodan aloittamiseksi poliittisten liittolaistensa kanssa. Sulttaani ehti julistaa parikin uutta sotaa, jotka kuitenkin loppuivat alkuunsa diplomaattien ponnistelujen ansiosta.<ref name="Aksan">Aksan: s. 75, 90–98</ref> Vihdoin keväällä 1713 sulttaani väsyi hankalaan vieraaseensa ja määräsi tämän kotiarestiin. Pidätyksen yhteydessä Kaarlen noin tuhannen miehen kaarti ja turkkilaiset ottivat yhteen [[Benderin kalabaliikki|Benderin kalabaliikissa]]. Yhteenotto sai myöhemmässä ruotsalaisessa historiankirjoituksessa myyttiset puitteet. Kaarle pidätettiin ja vietiin [[Edirne]]en kotiarestiin. Sulttaani salli hänen palata Ruotsiin vuonna 1714. Huolimatta lupauksistaan Kaarle ei elinaikanaan maksanut velkoja, joilla hän oli rahoittanut oman ja miestensä oleskelun Osmanien valtakunnassa. Turkissa hänet tunnetaankin nimellä ”Demirbaş Şarl”, ”Kiinteä omaisuus -Kaarle”, joka tarkoittaa käytäntöä, jolla kuninkaan velat vakuutettiin kiinteää omaisuutta vastaan. Demirbaş on joskus hyväuskoisesti käännetty ”Rautapääksi” tai ”Leijonanpääksi”. Velalla oli rakentaviakin seurauksia, sillä myöhemmin 1700-luvulla Ruotsiin velkaa perimään lähetetyt osmaniylimykset perustivat maiden välille pysyvät diplomaattiset suhteet.<ref name="Frontier">Imber, Kiyotaki, Murphey: s. 53–59</ref>
 
===Kuninkaan viimeiset vaiheet===
[[Tiedosto:CharlesXIIAutopsy1916.jpg|thumbpienoiskuva|220px|Kaarle XII:n [[muumio]] vuoden 1917 haudanavauksessa. Reikä ohimossa on kuninkaan surmanneen luodin jättämä.]]
Kaarle XII:n palatessa Ruotsiin oli Venäjä miehittänyt sen itäiset alueet ([[isoviha]]). Kaarle päätti valloittaa [[Norja]]n Tanskalta. Ohimoon osunut luoti kaatoi hänet [[Kaarle XII:n Norjan sotaretki|Norjan sotaretkellä]] vuonna 1718 Fredrikshaldin (nyk. [[Halden]]) piirityksessä. Jälkeenpäin on kiistelty siitä, tuliko luoti norjalaisten vai omien puolelta. Kuninkaan hauta avattiin tutkimuksia varten vuonna 1917.<ref>{{Verkkoviite| Osoite = https://web.archive.org/web/20090202125927/http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ruotsi+ratkoo+taas+Kaarle+XIIn+kuoleman+arvoitusta/1135233236313 | Nimeke = Ruotsi ratkoo taas Kaarle XII:n kuoleman arvoitusta | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 11.1.2008}}</ref>. Varsinaisia todisteita sen puolesta, että kuninkaan olisi tappanut maanmies ei ole, mutta epäilyjä on herättänyt esimerkiksi se, miten nopeasti [[Fredrik I (Ruotsi)|Fredrik I]] ja tämän liittolaiset osasivat reagoida Kaarlen kuolemasta saatuun tietoon.
 
Kaarle XII:n palatessa Ruotsiin oli Venäjä miehittänyt sen itäiset alueet ([[isoviha]]). Kaarle päätti valloittaa [[Norja]]n Tanskalta. Ohimoon osunut luoti kaatoi hänet [[Kaarle XII:n Norjan sotaretki|Norjan sotaretkellä]] vuonna 1718 Fredrikshaldin (nyk. [[Halden]]) piirityksessä. Jälkeenpäin on kiistelty siitä, tuliko luoti norjalaisten vai omien puolelta. Kuninkaan hauta avattiin tutkimuksia varten vuonna 1917<ref>{{Verkkoviite| Osoite=http://www.hs.fi/ulkomaat/artikkeli/Ruotsi+ratkoo+taas+Kaarle+XIIn+kuoleman+arvoitusta/1135233236313 | Nimeke =Ruotsi ratkoo taas Kaarle XII:n kuoleman arvoitusta | Julkaisija = Helsingin Sanomat | Ajankohta = 11.1.2008}}</ref>. Varsinaisia todisteita sen puolesta, että kuninkaan olisi tappanut maanmies ei ole, mutta epäilyjä on herättänyt esimerkiksi se, miten nopeasti [[Fredrik I (Ruotsi)|Fredrik I]] ja tämän liittolaiset osasivat reagoida Kaarlen kuolemasta saatuun tietoon.
 
==Katso myös==
Rivi 42 ⟶ 40:
 
== Lähteet ==
* {{kirjaviite|Tekijä=[[Virginia H. Aksan|Aksan, Virginia H.]]|Nimeke=Ottoman Wars 1700–1870|Vuosi=2007|Julkaisija=Pearson Education|Tunniste= ISBN = 0582308070}}
* {{kirjaviite|Tekijä=[[Colin Imber|Imber, Colin]]; Kiyotaki, Keiko; Murphey, Rhoads| Nimeke=Frontiers of Ottoman Studies: State, Province, and the West vol. 2|Vuosi=2005|Julkaisija =I. B. Tauris|Tunniste= ISBN = 1850436649}}
 
=== Viitteet ===
Rivi 49 ⟶ 47:
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commons-rivi|Charles XII of Sweden}}
 
{{edeltäjä-seuraaja