Ero sivun ”Kristallipalatsi” versioiden välillä

2 883 merkkiä lisätty ,  3 vuotta sitten
Rakennusmalline, lähde ja →‎Aiheesta muualla: linkkejä.
p (Botti poisti ylimääräisen *.)
(Rakennusmalline, lähde ja →‎Aiheesta muualla: linkkejä.)
{{Rakennus
[[Tiedosto:Crystal Palace.PNG|thumb|Kristallipalatsin julkisivu maailmannäyttelyn aikaan aikalaispiirroksessa.]]
| nimi = Kristallipalatsi
[[Tiedosto:Crystal Palace General view from Water Temple.jpg|thumb|Sydenhamin Kristallipalatsi valokuvassa vuodelta 1854.]]
| alkuperäinen nimi = The Crystal Palace
'''Kristallipalatsi''' ({{k-en|The Crystal Palace}}) oli [[kasvihuone]]insinööri [[Joseph Paxton]]in suunnittelema [[valurauta|valuraudasta]], lasista ja osittain puusta rakennettu näyttelyhalli, joka oli suunniteltu vuoden 1851 [[Lontoon maailmannäyttely]]ä varten<ref name=miettinen>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.xip.fi/taidehistoria/?page_id=73 | Nimeke = Uusia tekniikoita | Tekijä = Miettinen, Jukka O. | Julkaisu = "Tila, kuva, aatteet"-luentosarjan oheismateriaali | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Teatterikorkeakoulu | Viitattu =30.4.2011 }}<br>(Huom. Lontoon maailmannäyttelyn järjestämisvuosi on lähteen mukaan 1852 eli väärä.)</ref>.
| logo =
| logokoko =
| kuva = Crystal Palace.PNG
| kuvakoko =
[[Tiedosto:Crystal Palace.PNG|thumb | kuvateksti = Kristallipalatsin julkisivu maailmannäyttelyn aikaan aikalaispiirroksessa.]]
| osoite =
| sijainti =
| koordinaatit =
| rakennustyyppi =
| perustettu = <!-- Tanssilavat -->
| valmistumisvuosi = 1851, purettiin ja rakennettiin uudestaan Sydenham Hilliin 1852–1854<ref name="Encyclopaedia.Britannica">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/topic/Crystal-Palace-building-London | Nimeke = Crystal Palace | Julkaisu = Encyclopaedia Britannica | Viitattu = 29.11.2018 {{en}}}}</ref>
| purkuvuosi =
| tuhoutui = 1936<ref name="Encyclopaedia.Britannica"/>
| suunnittelija = Joseph Paxton<ref name="Encyclopaedia.Britannica"/>
| rakennuttaja =
| urakoitsija =
| omistaja =
| haltija =
| käyttäjä =
| tyylisuunta =
| runkorakenne = valuurauta<ref name="Encyclopaedia.Britannica"/>
| julkisivumateriaali = lasi<ref name="Encyclopaedia.Britannica"/>
| pituus = 563 metriä<ref name="Encyclopaedia.Britannica"/>
| leveys = 124 metriä<ref name="Encyclopaedia.Britannica"/>
| korkeus = 33 metriä<ref name="Encyclopaedia.Britannica"/>
| kerrosala =
| bruttoala = 92&nbsp;000 m²<ref name="Encyclopaedia.Britannica"/>
| kerrosluku =
| huoneistoala =
| tilavuus =
| kotisivut =
| huomautukset =
| tanssikausi =
}}
 
[[Tiedosto:Crystal Palace General view from Water Temple.jpg|thumbpienoiskuva|Sydenhamin Kristallipalatsi valokuvassa vuodelta 1854.]]
Aikaansa nähden poikkeuksellisen kevyeltä näyttävä rakennus pystytettiin vain viidessä kuukaudessa ennaltavalmistettujen osien ansioista. Kristallipalatsi oli kevyiden rakenteidensa vuoksi insinööri- ja arkkitehtitaidon voimannäyte ja tarjosi näytteilleasettajille valoisat 70&nbsp;000 neliömetriä lattiapinta-alaa. Kristallipalatsi siirrettiin maailmannäyttelyn jälkeen [[Sydenham Hill]]iin, jossa se tuhoutui tulipalossa 1936.
 
'''Kristallipalatsi''' ({{k-en|The Crystal Palace}}) oli [[kasvihuone]]insinööri [[Joseph Paxton]]in suunnittelema [[valurauta|valuraudasta]], lasista ja osittain puusta rakennettu näyttelyhalli, joka oli suunniteltu vuoden 1851 [[Lontoon maailmannäyttely]]ä varten<ref name=miettinen>{{Verkkoviite | Osoite = httphttps://wwwdisco.xipteak.fi/taidehistoriatila/10-8-uusia-tekniikoita/?page_id=73 | Nimeke = 10.8 Uusia tekniikoita | Tekijä = Miettinen, Jukka O. | Julkaisu = "Tila, kuva, aatteet"-luentosarjan oheismateriaali | Ajankohta = 2011 | Julkaisija = Teatterikorkeakoulu | Viitattu =30.4.2011 }}<br>(Huom. Lontoon maailmannäyttelyn järjestämisvuosi on lähteen mukaan 1852 eli väärä.)</ref><ref name="Encyclopaedia.Britannica"/>
Rakennus oli 564 m pitkä, 124 m leveä ja 33 m korkea. Siihen tarvittiin 293&nbsp;655 lasilevyä, 30&nbsp;000 rautaista perusosaa ja suuri määrä puisia lattianpäällysteitä. Rakennus oli ainutlaatuinen ja sen sisällä kulkevat tunsivat olonsa epätodelliseksi, sillä he kulkivat lasisen rakennuksen sisällä.<ref name="sis">{{Kirjaviite | Tekijä = Bill Bryson| Nimeke =Sisään! Lyhyt historia lähes kaikesta kotona | Vuosi =2011 | Luku = | Sivu = 15–19| Selite =Suomentaneet Laura Beck ja Tarja Kontro (alkuteos ''At Home: A Short History of Private Life'', Transworld Publishers/Doubleday 2010) | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 978-951-0-36967-8 }}</ref>
 
Aikaansa nähden poikkeuksellisen kevyeltä näyttävä rakennus pystytettiin vain viidessä kuukaudessa ennaltavalmistettujen osien ansioista. Kristallipalatsi oli kevyiden rakenteidensa vuoksi insinööri- ja arkkitehtitaidon voimannäyte ja tarjosi näytteilleasettajille valoisat 70&nbsp;000 neliömetriä lattiapinta-alaa. Kristallipalatsi siirrettiin maailmannäyttelyn jälkeen [[Sydenham Hill]]iin, jossa se tuhoutui tulipalossa 1936.<ref name="Encyclopaedia.Britannica"/>
Paxton tunsi jo ennalta kasvihuoneiden rakentamisen, mutta hänellä ei ollut [[Arkkitehti|arkkitehdin]] koulutusta. Sen vuoksi hänen osallistumisensa maailmannäyttelyrakennuksen suunnittelukilpailuun oli rohkea teko. Epäilijät sanoivat, että rakennus ei kestä tuulessa, että se muuttuisi auringonpaisteessä sietämättömän kuumaksi tai että lasipinnat voisivat lämmetessään hajota. Mikään näistä epäilyksistä ei toteutunut. Lähes koko rakennelma koottiin samanlaisista 90 cm leveistä ja 7 metriä pitkistä standardiosista. Tarvittiin 93&nbsp;000 neliömetriä lasia, mikä oli kolmasosa maan vuotuisesta tuotannosta. Samaan aikaan (1838) oli kehitetty uusi tekniikka lasilevyjen tuotantoon. Myös [[Ovi- ja ikkunavero|ikkunavero]]n kumoutuminen oli välttämätön ehto hankkeen toteutumiselle.<ref name="sis">{{Kirjaviite | Tekijä = Bill Bryson| Nimeke =Sisään! Lyhyt historia lähes kaikesta kotona | Vuosi =2011 | Luku = | Sivu = 15–19| Selite =Suomentaneet Laura Beck ja Tarja Kontro (alkuteos ''At Home: A Short History of Private Life'', Transworld Publishers/Doubleday 2010) | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 978-951-0-36967-8 }}</ref>
 
Rakennus oli 564 m pitkä, 124 m leveä ja 33 m korkea. Siihen tarvittiin 293&nbsp;655 lasilevyä, 30&nbsp;000 rautaista perusosaa ja suuri määrä puisia lattianpäällysteitä. Rakennus oli ainutlaatuinen ja sen sisällä kulkevat tunsivat olonsa epätodelliseksi, sillä he kulkivat lasisen rakennuksen sisällä.<ref name="sis">{{Kirjaviite | Tekijä = Bill Bryson| Nimeke =Sisään! Lyhyt historia lähes kaikesta kotona | Vuosi =2011 | Luku = | Sivu = 15–19| Selite =Suomentaneet Laura Beck ja Tarja Kontro (alkuteos ''At Home: A Short History of Private Life'', Transworld Publishers/Doubleday 2010) | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 978-951-0-36967-8 }}</ref>
 
Paxton tunsi jo ennalta kasvihuoneiden rakentamisen, mutta hänellä ei ollut [[Arkkitehti|arkkitehdin]] koulutusta. Sen vuoksi hänen osallistumisensa maailmannäyttelyrakennuksen suunnittelukilpailuun oli rohkea teko. Epäilijät sanoivat, että rakennus ei kestä tuulessa, että se muuttuisi auringonpaisteessä sietämättömän kuumaksi tai että lasipinnat voisivat lämmetessään hajota. Mikään näistä epäilyksistä ei toteutunut. Lähes koko rakennelma koottiin samanlaisista 90 cm leveistä ja 7 metriä pitkistä standardiosista. Tarvittiin 93&nbsp;000 neliömetriä lasia, mikä oli kolmasosa maan vuotuisesta tuotannosta. Samaan aikaan (1838) oli kehitetty uusi tekniikka lasilevyjen tuotantoon. Myös [[Ovi- ja ikkunavero|ikkunavero]]n kumoutuminen oli välttämätön ehto hankkeen toteutumiselle.<ref name="sis">{{Kirjaviite | Tekijä = Bill Bryson| Nimeke =Sisään! Lyhyt historia lähes kaikesta kotona | Vuosi =2011 | Luku = | Sivu = 15–19| Selite =Suomentaneet Laura Beck ja Tarja Kontro (alkuteos ''At Home: A Short History of Private Life'', Transworld Publishers/Doubleday 2010) | Julkaisija =WSOY | Tunniste =ISBN 978-951-0-36967-8 }}</ref>
 
== Lähteet ==
* {{Kirjaviite | Nimeke = 1900-luvun arkkitehtuuri | Tekijä = Tietz, Jürgen ( tekstiosuuksia kirjoittaneet myös Hoffmann, Wolfgang & Meuser, Philipp) | Suomentaja = Eskelinen, Heikki | Vuosi = 2000 | Julkaisupaikka = Köln | Julkaisija = Könemann | ISBN = 3-8290-4531-X}}
* Jürgen Tietz: ''1900-luvun arkkitehtuuri''. Könemann, 2000.
 
===Viitteet===
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi|Crystal Palace (building)}}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.crystalpalacefoundation.org.uk/history/the-complete-guide-to-crystal-palaces | Nimeke = The complete guide to crystal palaces | Julkaisu = The Crystal Palace Foundation | Viitattu = 29.11.2018 {{en}}}}
*{{Verkkoviite | Osoite = https://www.express.co.uk/news/history/737044/Crystal-Palace-fire-1936 | Nimeke = What happened the night the Crystal Palace burnt down? | Tekijä = Clark, Neil | Ajankohta = 28.11.2016 | Julkaisu = Express | Viitattu = 29.11.2018 {{en}}}}
*{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.co.uk/london/content/articles/2004/07/27/history_feature.shtml | Nimeke = Crystal Palace: A History | Ajankohta = 4.9.2008 | Julkaisu = BBC News | Viitattu = 29.11.2018 {{en}}}}
*{{Verkkoviite | Osoite = https://www.archdaily.com/397949/ad-classic-the-crystal-palace-joseph-paxton | Nimeke = AD Classics: The Crystal Palace / Joseph Paxton | Tekijä = Merin, Gili | Ajankohta = 5.7.2013 | Julkaisu = ArchDaily | Viitattu = 29.11.2018 {{en}}}}
*{{Verkkoviite | Osoite = https://www.thelondonhelicopter.com/the-history-of-the-crystal-palace-sydenham-hill-london/ | Nimeke = The History of the Crystal Palace, Sydenham Hill, London | Ajankohta = 18.10.2013 | Julkaisu = The London Helicopter -blog | Viitattu = 29.11.2018 {{en}}}}
 
[[Luokka:City of Westminsterin entiset rakennukset ja rakennelmat]]