Ero sivun ”Kaisaniemen puisto” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Poistettu täysin tarpeeton jakotunniste.
kh
Rivi 1:
{{TOCright}}
'''Kaisaniemen puisto''' ({{k-sv|Kajsaniemiparken}}) on [[puisto]] [[Helsinki|Helsingin]] ydinkeskustassa, [[Kluuvi]]n kaupunginosan pohjoisosassa. Siellä järjestetään monenlaisia tapahtumia, kuten [[Maailma kylässä]] -kulttuuripäivät. [[Helsingin kasvitieteellinen puutarha]] sijaitsee Kaisaniemen puiston pohjoisosassa. Osa puistoa luovutettiin Helsingin yliopistolle puutarhaa varten jo vuonna 1829., Puutarhanja puutarhan vanhin viherhuone avattiin vuonna 1889. Puistossa järjestetään useita konsertteja, kuten Helsinki-päivän konsertti.
 
Puiston alueella on [[jalkapallo]]kenttä, [[koripallo]]kenttä sekä [[tennis]]kenttä. Puiston luoteiskulmassa toimii ravintola Kaisaniemi. Koko puisto on saanut nimensä ravintolan perustajan [[Kajsa Wahllund]]in mukaan.
 
Puisto on saanut kielteistä mainetta, erityisesti seksuaalisen väkivallan ja tappelujen vuoksi.<ref>[http://www.hs.fi/kaupunki/artikkeli/Pelkotutkija+patistaa+ihmisi%C3%A4+y%C3%B6k%C3%A4velylle+Kaisaniemen+puistoon/1135250435587 Pelkotutkija Hille Koskelan mielestä olisi jo aika karistaa paha maine Helsingin Kaisaniemen puistolta.], HS.fi pääkaupunkiseutu 1.11.2009.</ref> Tehokkaan valvonnan ansiosta puiston ilmapiiri on kuitenkin viime vuosina rauhoittunut.
 
[[Kuva:Kaisaniemen puisto (panoraama).jpg|thumb|center|700px|Kaisaniemen puistoa kesällä 2005]]
 
== Julkinen taide ==
Kaisaniemen puistossa sijaitsee Helsingin vanhin julkinen muistomerkki,: 1700-luvulta säilynyt niin sanottu [[vapaamuurarin hauta]]. [[Suomen Kansallisteatteri|Kansallisteatterin]] pienen näyttämön edustalla on näyttelijä [[Ida Aalberg]]in kunniaksi pystytetty ''[[Esirippu (veistos)|Esirippu]]''-patsas, joka paljastettiin 15. lokakuuta 1972. Lähes 7 metriä korkean [[pronssi]]patsaan on suunnitellut kuvanveistäjä [[Raimo Utriainen]]. Sen vieressä on vesiallas, jonka pohjoispuolella on [[Emil Wikström]]in tekemä säveltäjä [[Fredrik Pacius|Fredrik Paciuksen]] rintakuva vuodelta 1895. Altaan itä- ja länsisivuilla ovat [[Viktor Jansson]]in alastonta naishahmoa esittävä veistos ''Convolvulus'' vuodelta 1931 ja [[Jussi Mäntynen|Jussi Mäntysen]] eläinveistos ''Nuori hirvi'' vuodelta 1929.
 
==Puiston historiaa==
 
Vuonna 1763 Maaherra [[Hans Henrik Boije]] vuokrasi kaupungilta tontin Hämeen maantien (nyk. Siltasaarenkatu) varrelta ja perusti sille puutarhan. Vuonna 1773 se siirtyi puutarhuri Erik Edbomin hallintaan. Helsingin saatua pääkaupungin aseman vuonna 1812 puutarha merkittiin kaupungin yleiseksi puutarhaksi. Myöhemmin vuonna 1827 alettiin sitä [[Carl Ludvig Engel]]in luonnostelmien mukaan muuttaa yleiseksi kävelypaikaksi. Engelin suunnitelmassa puisto jakaantui kahteen osaan: symmetriseen, puurivien halkomaan puistoon sekä kiemurtelevien polkujen muodostamaan maisemapuutarhaan. Vuonna 1829 kävelypaikkaa supistettiin, kun sen viereen muutti Turusta [[Helsingin yliopiston kasvitieteellinen puutarha|yliopiston kasvitieteellinen puutarha]].
 
[[File:Kaisaniemi restaurant, Helsinki, 1862.jpg|thumb|Kajsaniemen ravintola vuonna 1862]]
 
Vuonna 1839 [[Catharina Wahllund|Catharina ”Kajsa” Wahllund]] rakennutti Kaisaniemen kärkeen [[Ravintola Kaisaniemi|ravintolan]], josta tuli varsinkin ylioppilaiden suosima paikka. Puistoon valmistui myös [[keilarata]] ja meripaviljonki. Ylioppilaiden tavasta esittää 1. toukokuuta lauluja Kajsalle puisto sai nimensänimekseen Kaisaniemenpuisto<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.hs.fi/kaupunki/a1398136803590 | Nimeke =Metroaseman nimi vaihtuu – mutta kuka antoi nimensä Kaisaniemelle? | Tekijä =Lehmusvesi, Jussi | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = Helsingin Sanomat| Ajankohta = 22.4.2014| Julkaisupaikka = | Julkaisija = | Viitattu = 23.1.2016 | Kieli = }}</ref>; siihen saakka se oli tunnettu ''Seurapuistona''.
 
Tuohon aikaan Kaisaniemi oli vielä selvästi niemi, ja ravintola sijaitsi niemen kärjessä., Muttamutta 1800-luvun loppupuolella sen länsipuolelle rakennettiin rautatien ratapiha. Sitä varten lohkaisiin alueita puistostakin, mutta suurimmaksi osaksi se rakennettiin täyttömaalle. Tällöin täytettiin paikalla ollut [[Töölönlahti|Töölönlahden]] eteläosa ja siitä etelään työntynyt [[Kluuvinlahti]], jolloin myös Kaisaniemi lakkasi olemasta niemi<ref>{{kirjaviite| Tekijä = Eino E. Suolahti | Nimeke = Helsingin neljä vuosisataa, 2. painos | Sivu = 202-203 | Julkaisija = Otava | Vuosi = 1972 | Tunniste = ISBN 951-1-03606-8}}</ref>, ja se rajoittuu mereen enää vain pohjoisessa.
 
==Kuvia puistosta==