Wikipedia

Ero sivun ”Englanti” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
vähän kaikkea
p Käyttäjän 62.148.126.24 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Jni tekemään versioon.
Merkkaus: Pikapalautus Palauta-työkalulla
Rivi 1:
{{Tämä artikkeli|kertoo alueesta. Englanti voi viitata myös [[Englannin kieli|englannin kieleen]]. Lisäksi [[Englannin kuningaskunta]] oli itsenäinen valtio vuoteen 1707.}}MOI RONI
{{Hallinnollinen alue
|nimi = Englanti
|alkuperäinen_nimi = England
Rivi 64 ⟶ 65:
|huomautus =
}}
'''Englanti''' ({{k-en|England}}) on [[maa (alue)|maa]], joka sijaitsee pääasiassa [[Iso-Britannia (saari)|Ison-Britannian]] saarella. Englanti on osa [[Yhdistynyt kuningaskunta|Yhdistynyttä kuningaskuntaa]] eli Britannian valtiota ja sen osista suurin niin pinta-alaltaan kuin asukasluvultaankin. Sen väestö muodostaa noin 84 prosenttia Britannian väestöstä, ja alaltaan Englanti peittää kaksi kolmannesta Ison-Britannian saaresta. Englanti rajoittuu [[Wales]]iin lännessä ja [[Skotlanti]]in pohjoisessa. Maata ympäröivät [[Pohjanmeri]], [[Irlanninmeri]], [[Atlantti]] ja [[Englannin kanaali]].
Englanti yhtenäisenä maana muovautui 600-luvun ja 800-luvun välisenä aikana [[Anglit|anglien]], [[Saksit|saksien]] ja [[Juutit|juuttien]] kuningaskuntien vähittäisen yhdistymisen myötä. [[Wessex|Wessexin]] kuningasta [[Egbert (Wessex)|Egbertiä]] (kuoli 839) pidetään yleisesti ensimmäisenä koko Englannin kuninkaana, vaikkakin hänen arvonimensä oli Bretwalda (sananmukaisesti ''Britannian lääninherra'') ja teoriassa hän oli samanarvoisten englantilaisten hallitsijoiden johtaja. Arvonimi [[Englannin kuningas]] syntyi kaksi hallitsijapolvea myöhemmin, ja sen ensimmäinen kantaja oli [[Alfred Suuri]], joka vapautti [[Lontoo|Lontoon]] [[Viikingit|viikinkien]] hallinnasta ja hallitsi 871–899. Seuraavina vuosisatoina skandinaavit saivat jalansijaa Englannista, ja Englannin kuningaskunnasta tuli yli puoleksi vuosisadaksi osa [[Knuut Suuri|Knuut Suuren]] luomaa laajaa [[Tanska|tanskalaisvaltakuntaa]], kunnes se sai hetkeksi itsenäisyyden anglosaksi [[Edvard Tunnustaja|Edvard Tunnustajan]] tultua kuninkaaksi. [[Vilhelm Valloittaja|Vilhelm Valloittajan]] [[Normannit|normannien]] saapuminen muutti Englannin suunnan 1066.
 
Englannilla ei ole ollut itsehallintoa vuoden 1707 [[unionisopimus|unionisopimuksen]] jälkeen, jolloin [[Ison-Britannian kuningaskunta]] perustettiin. Se kuitenkin poikkeaa lakijärjestelmältään Skotlannista ja [[Pohjois-Irlanti|Pohjois-Irlannista]], sekä myös pienemmistä alueista kuten [[Mansaari|Mansaaresta]], koska se kuuluu [[Englanti ja Wales|Englannin ja Walesin kokonaisuuteen]]. Englannin suurin [[kaupunki]] [[Lontoo]] on Britannian [[pääkaupunki]].
[[Bayeux’n seinävaate]], jossa on kuvattuna Englantia valtaavat normannit.
 
== Maantiede ==
Joskus Englannin historian katsotaan alkavan vasta Vilhelm Valloittajan valtaannoususta vuonna 1066. Hän järjesteli uudelleen englantilaisen [[Aristokratia|aristokratian]], mutta hänen ei voida sanoa perustaneen tai yhdistäneen maata. Suuri osa olemassa olevista [[Anglosaksit|anglosaksisista]] rakenteista säilyi ja normannisiirtolaiset muodostivat Englannissa vain vähemmistön, joskin vallassa olevan sellaisen. Normannivalloitus on kuitenkin merkittävä useista syistä. Se lähensi Englantia manner-Eurooppaan, vähensi skandinaavivaikutusta, loi yhden Euroopan kehittyneimmistä hallitusjärjestelmistä, muutti englannin kieltä ja kulttuuria sekä laski perustan Englannin ja Ranskan välisille konflikteille, jotka jatkuivat 1800-luvulle.
 
Seuraavina vuosisatoina Englanti oli Ranskaan painottuvan valtion tärkeä osa, tittelin ”Englannin kuningas” ollessa lähinnä ranskankielisten, Ranskan alueita hallinneiden herttuoiden toissijainen titteli. He käyttivät Englannin voimavaroja Ranskan alueidensa vahvistamiseen ja laajentamiseen [[Satavuotinen sota|satavuotisessa sodassa]]. Vasta kun Ranskan alueet oli menetetty, Englannin kuninkaat omaksuivat Englannin valtaväestön ”kansallisuuden” ja kielen.
 
Plantagenet-kuninkaan [[Edvard III|Edvard III:n]] jälkeläiset kävivät niin sanottuja [[Ruusujen sota|ruusujen sotia]] 1400-luvulla. Osapuolina olivat [[Lancaster-suku]] ja [[York-suku]]. Ruusujen sodat loppuivat lancasterilaisten voittoon, kun Beaufortin suvun kautta lancasterilainen [[Henrik VII (Englanti)|Henrik Tudor]] löi yorkilaisen [[Rikhard III|Rikhard III:n]] Bosworthin taistelussa ja nousi kuninkaaksi. Hän yhdisti kilpailevat suvut naimalla [[Yorkin Elisabet|Yorkin Elisabetin]], [[Edvard IV|Edvard IV:n]] tyttären. Samalla hän vahvisti asemaansa ja varmisti jälkeläistensä laillisen polveutumisen Edvard III:sta. Uusi [[Tudor-suku]] nousi valtaan ja se johdatti maata kohti [[Renessanssi|renessanssia]] ja myös kansainväliset suhteet Manner-Eurooppaan lisääntyivät muun muassa kuninkaallisten avioliittojen kautta.
 
Englanti käsittää [[Iso-Britannia (saari)|Ison-Britannian saaresta]] kaksi kolmasosaa. Se sijaitsee saaren etelä- ja keskiosassa. Maalle kuuluu myös joitakin [[saari]]a, joista suurin on [[Wightsaari]]. Englanti on Skotlantia ja Walesia lähempänä manner-Eurooppaa, ja matkaa [[Ranska]]an [[Englannin kanaali]]n kautta on lyhimmillään vain 38 kilometriä. [[Kanaalin tunneli]] [[Folkestone]]n lähellä yhdistää Englannin mantereeseen. Englannin ja samalla koko Britannian sekä Ranskan raja on tunnelin puolivälissä.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Englanti”