Ero sivun ”Heinäveden reitti” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
kuvakokojen täsmämäärittelyjen ja vuosilukulinkkien karsintaa ym. muotoilua |
Jni (keskustelu | muokkaukset) |
||
Rivi 34:
{{pääartikkeli|[[Kerman kanava]], [[Vihovuonteen kanava]] ja [[Pilpan kanava]]}}
Karvion kanavan auettua liikenteelle 5. marraskuuta 1896 ehdotettiin kavavoinnin jatkamista Savonlinnaan [[Kermankoski|Kerman]], [[Vihovuonteenkoski|Vihovuonteen]], [[Pilpankoski|Pilpan]] ja joidenkin muiden koskien kautta. Kustannusarvio 2,1 metriä syvän laivaväylän rakentamisesta oli 559 100 markkaa. Ylihallitus kuitenkin huomioi kohtia, jota ei
Kerman yksisulkuinen kanava rakennettiin 200 metriä pitkäksi Kermajärven ja Koskilahden väliin. Sulkumitoista tehtiin samat kun Karvion ja [[Saimaan kanava|Saimaan kanaviin]]. Vedenpintojen korkeusero kanavan molemmin puolin on 2,65 metriä. Kaivannonniemen poikki kahden kilometrin päähän Kerman kanavasta rakennettiin Vihovuonteen kanava ohittamalla Vihovuonteenkoski. Pituutta kanavalle tuli 190 metriä. Vääräkosken avokanava on kilometri Vihovuonteen kanavasta. Pituutta sillä on 140 metriä ja leveyttä 15 metriä. Alimmainen Heinäveden reitin kanavista tuli Pilpankosken itäiseen haaraan. Läntistä haaraa syvennettiin ampumalla vedenalaisia kallioita. Pohjaa kaivettiin 1903 tammikuusta lähtien vuoteen 1904, ja sulku portteineen valmistui elokuussa 1904. Liikenteelle kanava avautui lokakuussa. Rakentaminen maksoi yhteensä 204 578 markkaa. Pituutta sillä on 200 metriä. Pilpan kanavalta vähän matkaa Savonlinnan suuntaan sijaitsee Koukunpolveksi kutsuttu laivareitin kohta, jossa on jyrkkä mutka. Sen kuvalla on mainostettu Heinäveden reittiä ja Suomea.
|