Ero sivun ”Claude Lévi-Strauss” versioiden välillä

 

 

Kahden vuoden [[Filosofia|filosofian]] opetustyön jälkeen, ensin Mont-de-Marsanissa ja sitten Laonissa, Lévi-Strauss nimettiin jäseneksi yliopistovaltuuskuntaan, jonka matka suuntautui [[Brasilia]]an. Hän toimi [[São Paulo]]n yliopiston opettajana vuosina [[1935]]–[[1938]]. Hän järjesti ja johti vuosina [[1935]]–[[1939]] useita [[Antropologia|etnografisia]] tutkimusretkiä [[Mato Grosso]]on ja [[Amazon (sademetsä)|Amazonin]] alueelle.

 

Kun Lévi-Strauss palasi [[Ranska]]an [[Toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aattona, hänet kutsuttiin sotapalvelukseen vuosiksi [[1939]]–[[1940]]. Hän lähti Ranskasta heti maan antautumisen ja aselevon jälkeen [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]]. Siellä hän opetti [[New York]]in [[New School for Social Research]]in alaisuuteen perustetussa [[École Libre des Hautes Études]]issä, jota hän oli luomassa yhdessä muun muassa [[Henri Focillon]]in, [[Jacques Maritain]]in, [[Jean Perrin]]in ja muiden tieteilijöiden kanssa.<ref>Kyseessä oli [[Charles de Gaulle]]n Lontoossa istuvan pakoilaishallituksen aloitteesta ja alaisuudessa New Yorkiin vuonna 1942 perustettu "ranskalais-belgialainen maanpakolaisyliopisto", joka kokosi sodan aikana suojiinsa huomattavan joukon eurooppalaisia pakolaistieteilijöitä.</ref> Lévi-Strauss toimi myös koulun pääsihteerinä. Hän liittyi vapaaehtoisena myös [[Charles de Gaulle|de Gaullen]] [[Vapaa Ranska|Vapaan Ranskan]] armeijaan. New Yorkissa Lévi-Strauss tutustui vielä [[Venäjän juutalaiset|venäjänjuutalaiseen]] kielitieteilijään [[Roman Jakobson]]iin, joka tutustutti hänet [[Ferdinand de Saussure]]n ajatuksiin.

 

[[Ranskan ulkoministeriö|Ulkoministeriö]] pyysi vuonna 1944 häntä palaamaan Ranskaan. Vuonna [[1945]] hän kuitenkin palasi uudelleen [[Yhdysvallat|Yhdysvaltoihin]], koska hänet oli nimitetty kulttuurineuvoksesi siellä sijaitsevaan [[Ranska]]n suurlähetystöön. Tästä tehtävästä hän erosi vuonna [[1948]] omistautuakseen tieteelliselle työskentelylleen. Vuonna [[1949]] hänet nimitettiin [[Pariisi]]ssa sijaitsevan entografisen ''Musée de l’Hommen'' apulaisjohtajaksi. Tämän tehtävänsä jälkeen hän sai nimityksen tutkimusjohtajaksi ''l'École pratique des hautes études'' -korkeakouluun ja -tutkimuslaitokseen. Hänen oppituolinsa käsitti ''Kirjoitustaidottomien kansojen vertailevan uskontotieteen''. Vuonna [[1959]] hänet nimitettiin [[Collège de France]]n [[professori]]ksi, ja yksi hänen opetusalansa tässä instituutissa oli [[sosiaaliantropologia]]. Tätä tehtävää hän hoiti aina [[Eläke|eläkkeelle]] jäämiseensä saakka, joka tapahtui vuonna [[1982]].

 

 

==== Ajatuksia ====

 

Lähestyessään sadan vuoden ikää Claude Lévi-Strauss otti entistä enemmän etäisyyttä aikalaisiinsa. Kun hän vuoden [[2005]] alkupuolella esiintyi julkisesti, kyse oli hyvin harvinaisesta ilmestymisestä Ranskan televisioon:

 

 

 

Lévi-Strauss oli seuraavien ulkomaisten akatemioiden jäsen:

 

Hän oli muun muassa seuraavien yliopistojen kunniatohtori:

 

Claude Lévi-Strauss valittiin 24. toukokuuta 1973 [[Ranskan akatemia]]n jäseneksi. Häntä ennen paikka numero 29 kuului kirjailija [[Henry de Montherlant]]ille.

 

Strukturalistisen metodin avulla Claude Lévi-Strauss on tuonut uuden ja tuoreen tuulahduksen sukulaisuuden suhteiden tutkimiseen. Hän on ensimmäisenä korostanut voimakkaasti liiton merkitystä sukulaisuuden osana. Hän on herättänyt huomiota korostamalla vaihdannan välttämättömyyttä ja vastavuoroisuutta seurauksena insestin kieltämisestä. Tästä näkökulmasta hän kannattaa ajatusta, että kaikki inhimilliset yhteiskunnat perustuvat vähintäänkin sukulaisuuteen: kyse on siis eräänlaisesta atomiytimestä, joka on siis sukulaisuus. Tämä globaali teoria on paremmin tunnettu terminä ''liittoteoria''.

 

 

 

{{Viitteet}}

 

 

{{Edeltäjä-seuraaja|Titteli=[[Ranskan akatemia]]n jäsen<br /> Tuoli 29<br />1973–2009|Edeltäjä=[[Henry de Montherlant]]

 

{{Nykyaikaiset filosofit}}

 

[[Luokka:Ranskalaiset antropologit]]