Ero sivun ”Platon” versioiden välillä

29 merkkiä lisätty ,  1 vuosi sitten
p
ei muokkausyhteenvetoa
p (→‎Aiheesta muualla: lisätty viite Nummenmaa)
p
''[[Sokrateen puolustuspuhe (Platon)|Sokrateen puolustuspuheen]]'' ajatellaan yleensä olevan Platonin varhaisin teos. Se on puhe, jonka Sokrates piti puolustuksekseen omassa oikeudenkäynnissään. Vaikka se ottaa antiikille tyypillisesti joitakin vapauksia taiteellisen vaikutelman nimissä, sen ajatellaan kuvaavan alkuperäisen puheen ytimen hyvin.<ref name="Curnow-Plato">{{Kirjaviite | Tekijä=Curnow, Trevor | Nimeke=The Philosophers of the Ancient World: an A-Z guide | Julkaisupaikka=London | Julkaisija=Duckworth | Vuosi=2006 | Sivu=221–223 | Tunniste=ISBN 0715634976}}</ref> Pian Sokrateen kuoleman jälkeen Platon kirjoitti myös ensimmäiset, niin sanotut varhaisvaiheen dialoginsa. Niihin lukeutuvat [[Hippias (laajempi dialogi)|laajempi]] ja [[Hippias (lyhyempi dialogi)|lyhyempi ''Hippias'']], ''[[Ion (dialogi)|Ion]]'', ''[[Kriton (dialogi)|Kriton]]'', ''[[Kharmides (dialogi)|Kharmides]]'', ''[[Lakhes (dialogi)|Lakhes]]'', ''[[Lysis (dialogi)|Lysis]]'', ''[[Euthydemos (dialogi)|Euthydemos]]'', ''[[Euthyfron]]'', ''[[Gorgias (dialogi)|Gorgias]]'' ja ''[[Protagoras (dialogi)|Protagoras]]'' sekä ''[[Valtio (Platon)|Valtion]]'' ensimmäinen kirja.<ref name="IEP-Plato"/> Teokset valmistuivat mahdollisesti hyvin pian Sokrateen kuoleman jälkeen. Osa on periaatteessa saattanut valmistua jo Sokrateen eläessä. Tällaisiksi on epäilty erityisesti ''Ionia'' ja lyhyempää ''Hippiasta''. Diogenes Laertioksen kertoman tarinan mukaan Platon olisi lukenut dialogiaan ''Lysis'' Sokrateelle, joka olisi suuttunut, koska Platon oli kirjoittanut siihen sellaista, mitä Sokrates ei ollut koskaan sanonut.<ref name="DL-III.34-36"/> ''Sokrateen puolustuspuhe'' ja ''Kriton'' ovat sisältönsäkin puolesta syntyneet luonnollisesti vasta Sokrateen kuoleman jälkeen.<ref name="Linkomies-1961"/>
 
Noin vuonna [[389 eaa.]] Platon matkusti ensimmäisen kerran [[Magna Graecia|Suur-Kreikkaan]] ja [[antiikin Sisilia|Sisiliaan]] nykyisen [[Italia]]n alueelle. Hän kävi sekä [[Taras|Taraksessa]] että [[Syrakusa (antiikin kaupunki)|Syrakusassa]]ssa. Yhtenä matkan syynä saattoi olla halu tutustua pythagoralaiseen filosofiaan. Taraksessa hänen tiedetään olleen yhteydessä ainakin pythagoralaiseen [[Arkhytas|Arkhytakseen]].<ref>{{SEP | Id=archytas | Tekijä= | Nimeke=Archytas | Viitattu=3.2.2011}}</ref> Diogeneen mukaan hän tapasi Italiassa myös samaan koulukuntaan kuuluneet [[Filolaos|Filolaoksen]] ja [[Eurytos|Eurytoksen]].<ref name="DL-III.1-7"/>
 
Syrakusassa Platon tutustui kaupungin tyranniin [[Dionysios I|Dionysios vanhempaan]] sekä tämän sukulaiseen [[Dion Syrakusalainen|Dioniin]] ja opetti näille filosofiaa. Dionysios itse ei suostunut hylkäämään väkivaltaisia hallintoperiaatteitaan, mutta Dionista tuli Platonin oppilas ja ystävä. Platon palasi Ateenaan vuonna [[388 eaa.]], koska Dionysios ajoi hänet pois loukkaantuneena hänen opetuksistaan, joiden mukaan tyranni ei saa hallita pelkästään voimaa käyttäen vaan hänen olisi oltava myös erityisen hyveellinen.<ref name="Linkomies-1961"/> Erään kertomuksen mukaan Dionysios olisi myynyt Platonin orjaksi [[Sparta]]n lähettiläälle Pollikselle ja kyreneläinen [[Annikeris]] olisi sitten vapauttanut tämän.<ref>DL III.20.</ref><ref>Anthon 1853, s. 315.</ref>
61 601

muokkausta