Ero sivun ”Algot Untola” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lähteen linkin päivitys ja viilaa.
Rivi 20:
}}
 
'''Algot Untola''', alun perin '''Algoth Tietäväinen''', kirjailijaniminä '''Maiju Lassila''' ja '''Irmari Rantamala''' ([[28. marraskuuta]] [[1868]] [[Tohmajärvi]] – [[21. toukokuuta]] [[1918]] [[Helsinki]]<ref name="kukaoli">[https://fi.wikisource.org/wiki/Kuka_kukin_oli:_U Kuka kukin oli,] Wikisource</ref>), oli [[suomalainen]] [[kirjailija]] ja [[toimittaja]]. Tietäväisten sukuun syntyneelle pojalle annettiin nimeksi Algoth, mutta hän muutti nimensä myöhemmin Algot Untolaksi.
 
== Lapsuus ja nuoruusvuodet ==
 
Untolan vanhemmat olivat [[maanviljelijä]] Jaakko Wilhelm Tietäväinen ja Maria Simontytär Hakulinen. Isä kuoli vuonna 1881, ja seuraavana vuonna Algotin äiti meni uusiin naimisiin. Pojan isäpuolen alkoholinkäyttö aiheutti perheelle ongelmia. Koulussa hyvin menestynyt Algot pääsi sukulaisten avustuksella 1887 [[Sortavalan seminaari]]in<ref name="karj1887"/>, josta hän valmistui kansakoulunopettajaksi 23. elokuuta 1891.
 
Rivi 36 ⟶ 35:
 
== Kirjailijana ==
 
Opettajantoimen jätettyään Untola työskenteli ensin suomalaisen puolueen agitaattorina [[Vaasan lääni]]n pohjoisessa ja itäisessä vaalipiirissä ja sitten vuosina 1908–1909 [[Satakunta (lehti)|Satakunta]]-lehden päätoimittajana [[Pori]]ssa. Untola aloitti kirjailijanuransa julkaistuaan keväällä 1909 osittain omaelämäkerrallisen ''[[Harhama (kirja)|Harhama]]''-romaaninsa.
 
Rivi 42 ⟶ 40:
 
== Työmies-lehden toimittajana ==
 
Untola kannatti aluksi [[Suomalainen puolue|Suomalaista puoluetta]], mutta riitaantui ja liittyi [[Suomen Sosialidemokraattinen Puolue|SDP:hen]]. Kesällä 1916 Untola kirjoitti [[Työmies]]-lehteen kolme "Porvarikirjettä", jotka olivat hänen jäähyväisensä Suomalaiselle puolueelle. Syksystä 1917 lähtien Untola toimi Työmies-lehden vakituisena avustajana ja sittemmin toimittajana.
 
== Viimeiset vaiheet ==
[[Tiedosto:Maiju lassilan hautaus 1918.jpg|thumbpienoiskuva|250px280px|Valkoiset hautaamassa teloittamaansa Algoth Untolaa Santahaminassa toukokuussa 1918.]]
Untola oli [[Suomen sisällissota|sisällissodassa]] punaisten puolella. Hän oli Työmies-lehden toimituksessa [[Helsingin valtaus|Helsingin valtaukseen]] saakka ja lehden 12. huhtikuuta ilmestynyt viimeinen numero oli Untolan yksin toimittama. Viimeinen numero ehdittiin painaa mutta sen jakelu jäi kesken saksalaisten joukkojen edettyä Helsingin keskustaan.
 
Untola vangittiin Helsingin valtauksen jälkeen, ja hän kuoli 21. toukokuuta 1918 epäselvissä olosuhteissa. Häntä oltiin kuljettamassa [[Helsinki|Helsingistä]] laivalla [[Suomenlinna]]an teloitettavaksi. Jotkut tahot väittävät Untolan hypänneen veteen aikeinaan pako. Toiset sanovat, että Untola olisi ammuttu laivan kannelle ja sitten heitetty veteen.<ref>Kaisa Kurikka: [https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/90520/K%20Kurikka%20vaitoskirja_s1-349.pdf?sequencename=2 "Algot .Untola .ja kirjoittava kone,] s. 15-17 (väitöskirja)<Kirjoittava.Kone"/ref> [[Leo Lindsten]]in kirjassa ''Maiju Lassila – legenda jo eläessään'' on Untolan viimeisistä vaiheista seuraava kuvaus:
 
{{sitaatti|Merikapteeni evp. Sten Lille kertoi myös, että etappipataljoonan teloitusryhmät valittiin vapaaehtoisista. Hän ei ollut itse ilmoittautunut joukkoon 21. toukokuuta, mutta kuului etappipataljoonaan ja oli Katajanokan vankilan pihalla sinä aamuna, jolloin Untola tuotiin laivalle kuljetettavaksi. Lillen mukaan Untola oli 'pieni mies, joka oli pukeutunut suureen päällystakkiin'. Salmen ja [[Gunnar Björling]]in (1887–1961) lisäksi laivalla olleiden vartiomiesten joukossa olivat ainakin Wolmar Henrik Ståhlberg (1887–1940; myöh. mm. Turun kuritushuoneen 2. apulaisjohtaja) ja Viljo Numminen (1896–1960; myöh. korkeimman oikeuden oikeusneuvos). Saamani tiedonannon mukaan juuri Ståhlberg olisi tuupannut Untolan laivalta mereen. Viljo Nummisen osuudesta eivät hänen vaimonsa ja poikansa, opetusministeriön kansliapäällikkö Jaakko Numminen ja [[Uusi Suomi|Uuden Suomen]] päätoimittaja Juha Numminen, tienneet enemmän kuin sen, että hän kuului valkokaartin 1. pataljoonaan ja oli siten yksi Tehtaankadun kansakoululta laivalle komennetuista vartijoista.<ref>Lindsten, Leo: ''Maiju Lassila – legenda jo eläessään'', s. 256. WSOY 1977.</ref>}}
Rivi 55 ⟶ 52:
Ajan henkeä kuvaa, että senaattori A. Osw. Kairamo oli juuri Untolan kuolinpäivän aattona lähettänyt Suomenlinnan komendantille kirjeen, jossa hän kiinnitti tämän huomiota siihen, että vankien joukossa pitäisi olla yksi kaikkein pahimmista kansankiihottajista, Untola. Komendantin sanatarkka vastauskirje kuului näin: ”Senaattori K. Herra A. Osw. Kairamo. Herra Senaattorin kirjailija Maiju Lassilaa koskevan ystävällisen kirjeen johdosta toukokuun 20. päivältä minulla on ilo ilmoittaa, että kuten päivälehdistä on jo käynyt ilmi, kyseessäoleva mies on jo ammuttu. Suurimmalla kunnioituksella/Carl von Wendt.”{{Lähde}}
 
Myös kirjailija ja Untolan kirjojen kustantaja [[Eino Railo]], [[Toivo T. Kaila]], kirjailijat [[Kyösti Wilkuna]] ja [[Toivo Tarvas]] sekä senaattori [[Oswald Kairamo]] olivat mukana Untolaa kuljettaneessa laivassa, ja heidän oli tarkoitus seurata Untolan teloitusta.<ref>{{Kirjaviite | Tekijäname=Hautala, Marko A"Omin. | Nimeke=Omin voimin: Algoth Untolan (1868–1918) poliittis-vakaumuksellinen elämäkerta | Selite=Suomen ja Skandinavian historian väitöskirja | Julkaisija=Oulun yliopisto | Julkaisupaikka=Oulu | Vuosi=2010 | Sivu=702–709 }}<Voimin"/ref>
 
Algot Untola haudattiin teloitettujen punaisten joukkohautaan [[Santahaminan vankileiri]]lle. Vuonna 1939 Untolan jäännökset siirrettiin [[Hietaniemen hautausmaa]]lle.<ref>[http://www.tkm.fi/punamuisto2.cgi?sij_kunta='Helsinki' Punaisten muistomerkit Helsingissä.] Työväenmuseo Werstas. Viitattu 13.2.2014.</ref>
Rivi 102 ⟶ 99:
 
== Huomionosoituksia ==
[[Tiedosto:Runeberginkatu6a small.jpg|thumb|250pxpienoiskuva|Muistolaatta [[Runeberginkatu (Helsinki)|Runeberginkatu]] 6:n seinässä Helsingissä.]]
* [[Joensuun taidemuseo]]n pihalla on Maiju Lassilan muistomerkki Kolmijakoinen muusa ([[Nina Terno]] 1973).
* [[Tohmajärvi|Tohmajärven]] yläasteen koulun nimi on [[Tietäväisen koulu]], ja koulukeskuksen auditorio on nimeltään Maiju Lassila -sali.
Rivi 113 ⟶ 110:
 
== Lähteet ==
{{Viitteet|Sarakkeet|viitteet=
*<ref name="kukaoli">{{Verkkoviite | Osoite = https://fi.wikisource.org/wiki/Kuka_kukin_oli:_U | Nimeke = Kuka kukin oli | Julkaisu = Wikisource | Viitattu = 26.11.2018}}</ref>
<ref name="karj1887">{{ Lehtiviite | Otsikko = Kymölän seminarista 30-31.8.1887
*<ref name="karj1887">{{Lehtiviite | Otsikko = Kymölän seminarista 30-31.8.1887 | Julkaisu = Karjalatar | Ajankohta = 13.09.1887 | Numero = 72 | Sivut = 3 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/448374/articles/1858612#?page=3 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 07.06.2016}}</ref>
| Julkaisu = Karjalatar | Ajankohta = 13.09.1887 | Numero = 72
*<ref name="us1904">{{Lehtiviite | Otsikko = Kansakoulut Lohja | SivutJulkaisu = 3Uusi Suometar | Ajankohta = 02.10.1904 | Numero = 229 | Sivut = 4 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/448374799058/articles/1858612#1858615?page=34 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 07.06.2016}}</ref>
*<ref name="swl1905">{{Lehtiviite | Otsikko = Kansakoulut Kaustinen | Julkaisu = Suomalainen Wirallinen Lehti | Ajankohta = 07.08.1905 | Numero = 180 | Sivut = 1 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/710909/articles/1858616?page=1 | www-teksti = Kansalliskirjasto | Viitattu = 07.06.2016}}</ref>
| www-teksti = Kansalliskirjasto
*<ref name="Algot.Untola.ja.Kirjoittava.Kone">{{Kirjaviite | www = https://www.utupub.fi/bitstream/handle/10024/90520/K%20Kurikka%20vaitoskirja_s1-349.pdf?sequence=2&isAllowed=y | Tekijä = Kurikka, Kaisa | Nimeke = Algot Untola ja kirjoittava kone | Vuosi = 2013 | Sivu = 15–17 | Julkaisupaikka = Turku | Julkaisija = Eetos | ISBN = 978-952-67966-1-1 | Viitattu = 26.11.2018}}</ref>
| Viitattu = 07.06.2016
*<ref name="Omin.Voimin">{{Kirjaviite | Tekijä = Hautala, Marko A. | Nimeke = Omin voimin: Algoth Untolan (1868–1918) poliittis-vakaumuksellinen elämäkerta | Selite = Suomen ja Skandinavian historian väitöskirja | Julkaisija = Oulun yliopisto | Julkaisupaikka = Oulu | Vuosi = 2010 | Sivu= 702–709}}</ref>
}}</ref>
<ref name="us1904">{{
Lehtiviite | Otsikko = Kansakoulut Lohja | Julkaisu = Uusi Suometar
| Ajankohta = 02.10.1904 | Numero = 229 | Sivut = 4
| www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/799058/articles/1858615?page=4
| www-teksti = Kansalliskirjasto
| Viitattu = 07.06.2016
}}</ref>
<ref name="swl1905">{{
Lehtiviite | Otsikko = Kansakoulut Kaustinen
| Julkaisu = Suomalainen Wirallinen Lehti | Ajankohta = 07.08.1905
| Numero = 180 | Sivut = 1 | www = http://digi.kansalliskirjasto.fi/sanomalehti/binding/710909/articles/1858616?page=1
| www-teksti = Kansalliskirjasto
| Viitattu = 07.06.2016
}}</ref>
 
}}