Böömin kapinaa ja [[Prahan toinen defenestraatio|Prahan toista defenestraatiota]] on pidetty usein historiankirjoituksessa [[kolmikymmenvuotinen sota|kolmikymmenvuotisen sodan]] alkuhetkenä. 23. toukokuuta 1618 joukko böömiläisiä aatelisia oli tunkeutunut [[Hradschinin linna]]an, jonka ikkunoista heitettiin ulos kaksi [[Praha]]n johtavaa [[Katolinen kirkko|katolilaista]] neuvosmiestä ja näiden kirjuri. [[Protestanttisuus|Protestantit]] toivoivat näin sytyttävänsä uuden [[hussilaissotahussilaissodat|hussilaissodan]].<ref name="pol">{{Kirjaviite | Tekijä = Olli Bäckström | Nimeke = Polttolunnaat - Eurooppa sodassa 1618-1630 | Vuosi = 2013 | Luku = | Sivu = 171, 203-207 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-952-222-394 }}</ref> Kapinalliset saivat nopeasti huomattavia voittoja ja Pfalsin vaaliruhtinas [[FriedrichFredrik V (Pfalz)|Fredrik V]] oli hyväksynyt Böömin kruunun. Vuoden 1620 aikana [[Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta|Saksan keisari]] ja Böömin kuningas [[Ferdinand II (keisari)|Ferdinand II]]:n]] [[Katolinen liiga (Saksa)|katolisen liigan]] joukot ajoivat kuitenkin kapinalliset kohti Prahaa. LopukltaLopulta kapinalliset päättivät [[Christian von Anhalt]]in ehdotuksesta kohdata vihollisensa Valkeavuorella ({{k-cs|Bílá hora}}) hieman Prahan länsipuolella.<ref name="brit">{{Verkkoviite | Osoite = https://www.britannica.com/event/Battle-of-White-Mountain | Nimeke = Battle of White Mountain | Tekijä = N. Geoffrey Parker | Tiedostomuoto = | Selite = | Julkaisu = | Ajankohta = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Encyclopædia Britannica | Viitattu = 25.11.2018 | Kieli = {{en}} }}</ref>
Böömiläisten kapinallisten joukkojen taktiikka ja aseistus oli pitkälti edelleen keskiaikainen ja vanhentunut. Tyypillisiä aseita olivat esimerkiksi leveät lyömämiekat, sapellit, kirveet, sotavasarat, hilpparithilparit, tapparat ja niin sanotut böömiläiset aamutähdet. Musketeista oli pulaa ja böömiläiset turvautuivat jalkajousiin. ImperialistienKeisarillisten joukkojen taktiikka oli nykyaikaisempi. Joukot oli järjestetty kurinalaisiin [[tercio]]ihin ja miehillä oli peitset ja musketit. ImperialisteillaKeisarillisilla joukoilla oli myös parempi kenttätykistöja heidän huomattavin etunsa oli Espanjan Flanderin armeijan kokenut ratsuväki. Kapinallisia johtivat Christian von Anhalt, [[Matthias Thurn]] ja [[George von Hohenlohe]]. FriedrichFredrik V ei itse ollut armeijan mukana. ImperialistejaKeisarillisia joukkoja komensivat kreivit [[Johann Tilly]] ja [[Charles Bucquoy]]. Katolisten puolella oli myös myöhemmin filosofina tunnetuksi tullut [[René Descartes]]. <ref name="pol" />
