Wikipedia

Ero sivun ”Eduard Dietl” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Ipr1 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
202 594 muokkausta
pEi muokkausyhteenvetoa
karsittu toisteista kuvitusta; UVF
Rivi 24:
| linkin nimi =
}}
'''Eduard Wohlrath Christian Dietl''' (s. [[21. heinäkuuta]] [[1890]] [[Bad Aibling]], [[Saksan keisarikunta|Saksa]] – [[23. kesäkuuta]] [[1944]] [[Steiermark]], [[Itävalta]]) oli saksalainen sotilaskomentaja [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana, arvoltaan [[kenraalieversti]].▼
 
Dietl oli jo varhain [[kansallissosialismi]]n kannattaja, [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|kansallissosialistisen puolueen]] jäsen<ref>Junila (2000), s. 170.</ref> ja eräs [[Adolf Hitler]]in lempikenraaleista. Dietl johti [[Saksan 3. vuoristodivisioona]]a [[Taistelu Norjasta|Norjan maihinnousun]] aikana 9.–10. huhtikuuta 1940. Norjan valloituksen jälkeen natsipropaganda nosti Dietlin julkisuuteen ''Narvikin sankarina'' ja hän oli ensimmäinen kenraali, jolle myönnettiin [[rautaristi]] tammenlehvillä, 19. kesäkuuta 1940. Dietl sai johtaakseen [[vuoristoarmeijakunta Norja]]n, joka toimi [[Suomi|Suomen]] ja Norjan alueella [[Itärintama (toinen maailmansota)|itärintaman]] pohjoisimmassa osassa. Kesäkuussa 1942 armeijakunnan nimeksi muutettiin [[Saksan 20. vuoristoarmeija|20. vuoristoarmeija]] ({{k-de|20. Gebirgsarmee}}).▼
[[kuva:Bundesarchiv_Bild_183-J16636,_Nordeuropa,_Eduard_Dietl,_Albert_Speer.jpg|250px|thumb|Natsi-Saksan varusteluministeri [[Albert Speer]] ja Eduard Dietl Rovaniemen lentokentällä joulukuussa 1943.]]
▲'''Eduard Dietl''' (s. [[21. heinäkuuta]] [[1890]] [[Bad Aibling]], [[Saksan keisarikunta|Saksa]] – [[23. kesäkuuta]] [[1944]] [[Steiermark]], [[Itävalta]]) oli saksalainen sotilaskomentaja [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana, arvoltaan [[kenraalieversti]].
 
▲Dietl oli jo varhain [[kansallissosialismi]]n kannattaja, [[Saksan kansallissosialistinen työväenpuolue|kansallissosialistisen puolueen]] jäsen<ref>Junila 2000, s. 170</ref> ja eräs [[Adolf Hitler]]in lempikenraaleista. Dietl johti [[Saksan 3. vuoristodivisioona]]a [[Taistelu Norjasta|Norjan maihinnousun]] aikana 9.–10. huhtikuuta 1940. Norjan valloituksen jälkeen natsipropaganda nosti Dietlin julkisuuteen ''Narvikin sankarina'' ja hän oli ensimmäinen kenraali, jolle myönnettiin [[rautaristi]] tammenlehvillä, 19. kesäkuuta 1940. Dietl sai johtaakseen [[vuoristoarmeijakunta Norja]]n, joka toimi [[Suomi|Suomen]] ja Norjan alueella [[Itärintama (toinen maailmansota)|itärintaman]] pohjoisimmassa osassa. Kesäkuussa 1942 armeijakunnan nimeksi muutettiin [[Saksan 20. vuoristoarmeija|20. vuoristoarmeija]] ({{k-de|20. Gebirgsarmee}}).
== Eduard Dietl Suomessa ==
Dietl toimi Suomessa armeijakuntansa esikunnassa [[Rovaniemi|Rovaniemellä]]. Hän oli Suomessa ollessaan varsin pidetty, Suomen ystäväksi mielletty saksalaisupseeri. Vaikka Dietl oli kotoisin [[Baijeri]]sta, häntä pidettiin usein [[itävalta]]laisena, alppijääkäreiksi kutsuttujen 20. Vuoristoarmeijan itävaltalaisjoukkojen mukaan.<ref name="saatiin">''Saatiin tämä vapaus pitää'', s. 165-166165–166.</ref> Dietl oli innokas laskettelija ja rakennutti Rovaniemelle Ounasvaaran ensimmäisen pujottelurinteen vuonna 1943.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Saarenkylän historia| Vuosi =1996 | Kappale = | Sivu =350 | Selite = kokoelmaKokoelma| Julkaisupaikka =Rovaniemi | Julkaisija =Rovaniemen mlk | Tunniste =ISBN 951-970-53-3-3| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 4.3.2008| Kieli = }}</ref> Suomessa olo aikanaan hän oppi muutaman sanan suomeakin esimerkiksi ''"ryssä matalaksi, onnea"''.<ref name="linkomies/108">Linkomies (1970:), s. 108.</ref> Dietl tuli hyvin toimeen suomalaisten upseerien ja virkamiesten kanssa, ja ystävystyi tärkeimpien yhdyshenkilöidensä [[yhteysesikunta Roi]]n päällikön eversti [[Oiva Willamo]]n ja Lapin läänin [[maaherra]] [[Kaarlo Hillilä]]n kanssa.<ref name="linkomies/108"/> ▼
[[File:Roin paallikko Willamo.jpg|thumb|300px|Pohjois-Suomen saksalaisten joukkojen komentaja kenraalieversti Eduard Dietl ja yhteysesikunta Roin päällikkö Oiva Willamo Dietlille Rovaniemelle rakennetussa hirsimajassa syyskuussa 1943.]]▼
▲Dietl toimi Suomessa armeijakuntansa esikunnassa [[Rovaniemi|Rovaniemellä]]. Hän oli Suomessa ollessaan varsin pidetty, Suomen ystäväksi mielletty saksalaisupseeri. Vaikka Dietl oli kotoisin [[Baijeri]]sta, häntä pidettiin usein [[itävalta]]laisena, alppijääkäreiksi kutsuttujen 20. Vuoristoarmeijan itävaltalaisjoukkojen mukaan.<ref name="saatiin">''Saatiin tämä vapaus pitää'', s. 165-166</ref> Dietl oli innokas laskettelija ja rakennutti Rovaniemelle Ounasvaaran ensimmäisen pujottelurinteen vuonna 1943.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = | Nimeke = Saarenkylän historia| Vuosi =1996 | Kappale = | Sivu =350 | Selite = kokoelma| Julkaisupaikka =Rovaniemi | Julkaisija =Rovaniemen mlk | Tunniste =ISBN 951-970-53-3-3| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 4.3.2008| Kieli = }}</ref> Suomessa olo aikanaan hän oppi muutaman sanan suomeakin esimerkiksi ''"ryssä matalaksi, onnea"''.<ref name="linkomies/108">Linkomies 1970: 108.</ref> Dietl tuli hyvin toimeen suomalaisten upseerien ja virkamiesten kanssa, ja ystävystyi tärkeimpien yhdyshenkilöidensä [[yhteysesikunta Roi]]n päällikön eversti [[Oiva Willamo]]n ja Lapin läänin [[maaherra]] [[Kaarlo Hillilä]]n kanssa.<ref name="linkomies/108"/>
 
Huolimatta siitä, että Dietl oli vakaumuksellinen [[kansallissosialismi|kansallissosialisti]], omien sanojen mukaan ”''hänelle”hänelle ei tulisi mieleenkään ryhtyä tätä oppia Suomessa saarnaamaansaarnaamaan”.''” Toisin kuin Saksalle, Dietl piti Suomelle [[demokratia]]a sopivimpana yhteiskuntamuotona.<ref name="joki_266">Jokisipiliä (2004), s. 266-272266–272</ref>
 
== Kuolema lento-onnettomuudessa ==
Rivi 44 ⟶ 41:
 
== Lähteet ==
▲[[File:Roin paallikko Willamo.jpg|thumb|300px|Pohjois-Suomen saksalaisten joukkojen komentaja kenraalieversti Eduard Dietl ja yhteysesikunta Roin päällikkö [[Oiva Willamo]] Dietlille Rovaniemelle rakennetussa hirsimajassa Rovaniemellä syyskuussa 1943.]]
*{{Kirjaviite | Tekijä= Jokisipilä, Markku | Nimeke = Aseveljiä vai liittolaisia? Suomi, Saksan liittosopimusvaatimukset ja Rytin-Ribbentropin sopimus| Vuosi = 2004| Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS| Tunniste = ISSN 1238-3503| www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 19.10.2008|Kieli = }}▼
===Kirjallisuus===
* {{Kirjaviite | Tekijä = Junila, Marianne| Nimeke =Kotirintaman aseveljeyttä | Vuosi = 2000| Kappale = | Sivu = | Selite = väitöskirja|Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Tunniste =ISBN 951-746-216-6 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 4.4.2008|Kieli = }}▼
▲*{{Kirjaviite | Tekijä= Jokisipilä, Markku | Nimeke = Aseveljiä vai liittolaisia? Suomi, Saksan liittosopimusvaatimukset ja Rytin-Ribbentropin sopimus| Vuosi = 2004| Kappale = | Sivu = | Selite = |Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija = Suomalaisen Kirjallisuuden Seura SKS| Tunniste = {{ISSN |1238-3503| www =}} | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 19.10.2008|Kieli = }}
▲* {{Kirjaviite | Tekijä = Junila, Marianne| Nimeke =Kotirintaman aseveljeyttä | Vuosi = 2000| Kappale = | Sivu = | Selite = väitöskirjaVäitöskirja|Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Suomalaisen Kirjallisuuden Seura | Tunniste =ISBN 951-746-216-6 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = 4.4.2008|Kieli = }}
*{{Kirjaviite | Tekijä= Herrmann, Kurt | Nimeke = Dietl -– napapiirin kenraali | Vuosi = 1957 | Julkaisupaikka = Loviisa | Julkaisija = Loviisan uusi kirjapaino Oy |}}▼
* Linkomies, Edvin: ''Vaikea Aika'', Otava: Helsinki 1970.
* {{Kirjaviite | Tekijä = Annanpalo, Heikki – Tuomaala Ritva – Tuominen Marja (toim.) | Nimeke =Saatiin tämä vapaus pitää | Vuosi =2001 | Kappale = | Sivu = | Selite =toim. Heikki Annanpalo, Ritva Tuomaala ja Marja Tuominen | Julkaisupaikka = JyväskyläRovaniemi | Julkaisija = Rovaniemen kaupunki, mlk ja srk| Tunniste =ISBN 951-634-770-3 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu =4.3.2008 |Kieli = }}
 
=== Viitteet ===
{{viitteetViitteet}}
 
== Aiheesta muualla ==
{{Commonscat-rivi}}
* [http://www.yle.fi/elavaarkisto/?s=s&g=1&ag=1&t=&a=6263 YLE Elävä arkisto: Kenraali Dietlin muistosanat sotilasradiossa 1944.] (Lapplandsender-rintamaradion äänite)]. YLE Elävä arkisto.
* {{UVF|DietlEdouard Dietl, Eduard}}
▲*{{Kirjaviite | Tekijä= Herrmann, Kurt | Nimeke = Dietl - napapiirin kenraali | Vuosi = 1957 | Julkaisupaikka = Loviisa | Julkaisija = Loviisan uusi kirjapaino Oy |}}
 
{{Auktoriteettitunnisteet}}
{{auktoriteettitunnisteet}}
{{AAKKOSTUS:Dietl, Eduard}}
[[Luokka:Saksalaiset upseerit Norjassa toisen maailmansodan aikana]]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Eduard_Dietl”