Versio 22. marraskuuta 2018 kello 14.29 muokkaa Jni (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 22 362 muokkausta p →‎Filippoin taistelut ← Vanhempi muutos		Versio 25. marraskuuta 2018 kello 15.17 muokkaa kumoa Jni (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 22 362 muokkausta p →‎Mutinan sota: eaa. Uudempi muutos →
Rivi 47: Aikaisemmin Antoniukselle uskolliset sotilaat alkoivat myös kannattaa Octavianusta, koska heidän mielestään Antoniuksen olisi pitänyt kostaa Caesarin murha. Octavianus lupasi sotilaille suuremman rahapalkkion kuin Antonius aikoi heille maksaa. Matkalla Roomaan kaksi Antoniukselle uskollista legioonaa loikkasi Octavianuksen leiriin. Silloin Antonius otti itselleen vielä uskolliset joukot ja marssi Gallia cisalpinaa kohti, jossa hän aikoi hyökätä Decimus Brutuksen kimppuun, koska tämä ei aikonut luopua provinssistaan.<ref>Dio Cassius 45.11–13, Suetonius 10.10, Appianus 40–44</ref> Senaatti tuki puolestaan Decimus Brutusta, jota Antonius alkoi piirittää [[Mutina]]n kaupungissa. [[Cicero]], jolla oli tuolloin suuri vaikutusvalta senaatissa, alkoi nyt vastustaa Antoniusta. Ciceron tuella Octavianus nimitettiin senaattoriksi propreetorin arvolla alkuvuodesta [[43 eaa.]]. Hänelle myönnettiin myös ''imperium'', joka laillisti hänen siihen asti laittoman armeijansa. Antonius julistettiin isänmaan viholliseksi. Senaatti lähetti tämän jälkeen Octavianuksen vuoden 43 eaa. [[Konsuli (Rooma)\|konsulien]] [[Aulus Hirtius\|Aulus Hirtiuksen]] ja [[Gaius Vibius Pansa Caetronianus\|Gaius Vibius Pansa Caetronianuksen]] kanssa kukistamaan Antoniusta. Senaatin joukot voittivat Antoniuksen [[Mutinan taistelu]]ssa huhtikuussa 43 eaa., mutta molemmat konsulit kuolivat. Taistelun jälkeen Antonius pakeni Galliaan [[Lepidus\|Marcus Lepiduksen]] luokse.<ref>Dio Cassius 45.29–38, Suetonius 10.10–12</ref> ==== Toinen triumviraatti ====

Ero sivun ”Augustus” versioiden välillä