Versio 14. helmikuuta 2017 kello 08.27 muokkaa Xyzäö (keskustelu \| muokkaukset) 18 981 muokkausta viivoja ← Vanhempi muutos		Versio 25. marraskuuta 2018 kello 14.54 muokkaa kumoa Jni (keskustelu \| muokkaukset) seulojat, ylläpitäjät 22 362 muokkausta p →‎Substanssikäsityksiä: typo Uudempi muutos →
Rivi 25: [[Aristoteelinen näkemys jumalasta]] piti [[Jumala]]a sekä ontologisesti että [[kausaliteetti\|kausaalisesti]] kaikkia muita substansseja edeltävänä; esimerkiksi Spinoza katsoi, että Jumala on ainoa olemassa oleva substanssi. Spinozan mukaan substanssi on yksi ja jakamaton, mutta sillä on useita eri moodeja; se mitä yleensä kutsumme luonnolliseksi maailmaksi kaikkine yksilöineen, on läsnä Jumalassa: tästä tuli tunnettu lause ''Deus sive Natura'' (”Jumala eli luonto”). Nykyaikaisessa metafysiikassa substanssin olennaisia piirteitä ovat yksilöllisyys, tunnistettavuus, riippumattomuus ja pysyvyys muutoksessa. Yksilöllisyys tarkoittaa sitä, että substanssi ei ole universaali vaan partikulaari, jotain, josta voidaan sanoa 'tämä'. Tunnistettavuus tarkoittaa sitä, että yksilöolion tunnistamisen kannalta oleelliset ominaisuudet on pystyttävä erottamaan epäoleellisista ja luettelemaan. Riippumattomuus tarkoittaa sitä, että substanssi on loogisesti kykenevä itsenäiseen olemassaoloon, vaikka mitään muuta ei olisikaan olemassa. Pysyvyys muutoksessa ~~tarkoitttaa~~tarkoittaa sitä, että substanssilla on oltava pysyvä olemus, johon nähden jotkin sen ominaisuudet voivat muuttua niin, että substanssi säilyy.<ref>Juti 2001, s. 214–224.</ref> == Substanssiteorian käsitteitä ==

Ero sivun ”Substanssi” versioiden välillä