Ero sivun ”Ulkonaliikkumiskielto Suomessa” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lähdeviitteet mallineisiin
p typo
Rivi 12:
Ulkonaliikkumiskiellon rikkojista jotkut liikkuivat jalan, mutta useimmat kuitenkin hevosella. Kun Etelä-Pohjanmaalla yleistyivät 1800-luvulla nuorten luvattomat hevosajelut, sakot niistä yhdessä yöjuoksun kanssa nousivat vähintään seitsemään ja Laihialla peräti 25 ruplaan. Eniten sekä ulkonaliikkumiskiellon rikkomuksia että luvattomia hevosajeluita tapahtui Kyrönmaan pitäjissä ja Suur-Lapualla.<ref>Kallio, 2009, s. 80–89</ref>
 
Sekä ulkonaliikkumiskieltoa että hevoston luvatonta käyttöä valvoivat myös nimismiehet, jotka levottomimmissa pitäjissä partioivat kyläteillä. Lisäksi Etelä-Pohjanmaan rintapitäjien keskeisiin kyliin asetettiin [[oltermanni]]en alaisuuteen 1800-luvulla [[Yövartija (työ)|yövartijoita]], joiden tehtävänä oli estää toisten hevosten laitumelta otto. Joskus yövartijat joutuivat väkivaltaisiin yhteenottoihin häjyjen kanssa, jolloin heidän velvollisuutenaan oli tarvittaessa pyytää apua toisilta kylän isänniltä. Käräjillä yövahdit saattoivat esiintyä myös todistajina puukkojunkkkareitapuukkojunkkareita vastaan.<ref>Kallio, 2009, s. 80–81</ref>
 
Öiset ulkonaliikkumiskiellot olivat [[pitäjäkuri]]n yleisimmin rangaistu rikkomus, joka ehkä voimakkaimmin nostatti esiin [[puukkojunkkarit]]. Kaikkiaan öisen ulkonaliikkumiskiellon rikkomisesta Etelä-Pohjanmaan käräjillä sakotettiin 50 vuoden aikana (1840–1889) yli tuhatta eteläpohjalaista, joista suurin osa oli Lapuan ja Laihian suurpitäjistä.<ref>Kallio, 2009, s. 111–113</ref>