Ero sivun ”Seinäjoen keskusta” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
karttakuva mallineeseen |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 46:
1920-luvun lopulla pelkästään rautatiehenkilökuntaa oli Seinäjoella jo yli 450.<ref name = RKY /> Monet heistä rakensivat itselleen talon paikkakunnalle, muun muassa keskustan kaakkoispuolella sijaitsevalle [[Kapernaumi]]n alueelle. Asemanseudulle alkoi ilmaantua yhä enemmän liikkeitä palvelemaan niin rautatieläisiä, matkustavaisia kuin lähiseutujen asukkaita. Kauppaliikkeitä alkoi Itikanmäen ohella nousta aseman kohdalle Puskantien ja Kalevankadun välimaastoon, sekä Törnävälle johtavalle Vapaudentielle. Asemanviertä kulkevalle Valtionkadulle alkoi syntyä ravintoloita, kahviloita sekä autokauppoja. Säästöpankki pysyi pitkään Itikanmäellä, mutta aseman liepeille nousi muun muassa [[Valter Thomé]]n suunnittelema [[Suomen Yhdyspankki|Pohjoismaiden Yhdyspankin]] talo.<ref name = MÄKI />
Seinäjoen keskustan vilkastumiseen vaikuttivat myös sen laitamille syntyneet teollisuusyritykset ja muut suuret työnantajat. Keskustan lounaispuolelle vanhan vesitornin ympärille perusti [[Israel Yritys]] ensin Seinäjoen Saha Oy:n ja sitten Seinäjoen Kehruu- ja Kutomotehtaan. Kolmas alueen yritys oli [[Mallaskoski|Mallaskosken]] panimo ja virvoitusjuomatehdas. Nyykoolinmäelle nousi monien muiden teollisuuslaitosten ohella Itikan teurastamo (nykyinen [[Atria-yhtymä|Atria]]), [[nahkuri|nahkimo]] ja [[lapikkaat|lapikastehdas]], ja paikan nimikin muuttui kansan suussa Itikanmäeksi.<ref name = MÄKI />
Kun rautatietoiminta oli huomattavasti kasvattanut Seinäjoen asemanseutua, vuonna 1931 Seinäjoen kirkonkylä jaettiin Seinäjoen [[kauppala]]ksi (nykyinen keskusta ja ympäröivä kantakaupunki) ja [[Seinäjoen maalaiskunta|maalaiskunnaksi]] (nykyinen Törnävä). Vuoden 1959 alussa maalaiskunta liitettiin Seinäjoen kauppalaan, ja kaupungiksi Seinäjoki nimettiin vuonna 1960.<ref name = RKY />
| |||