Versio 8. kesäkuuta 2018 kello 01.59 muokkaa J.K Nakkila (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 31 521 muokkausta -tynkä ← Vanhempi muutos		Versio 22. marraskuuta 2018 kello 21.21 muokkaa kumoa Cuprum (keskustelu \| muokkaukset) seulojat 34 663 muokkausta p kh Merkkaus: Tämä muokkaus on kumottu Uudempi muutos →
Rivi 2: '''Belgit''' ({{k-la\|Belgae}}) olivat pääasiallisesti [[keltit\|kelttiläisiä]] heimoja, jotka asuivat Pohjois-[[Gallia]]ssa [[Seine]]n ja [[Rein]]in välimaastossa sekä myöhemmin myös [[Iso-Britannia (saari)\|Britanniassa]]. Belgit asuttivat aluetta, joka ulottui Seineltä Reinille nykyisessä [[Belgia]]ssa, [[Ranska]]ssa, [[Saksa]]n [[Reininmaa]]lla, Etelä-[[Alankomaat\|Alankomaissa]] ja [[Luxemburg]]issa. [[Strabon]] piti kirjoituksissaan niinkin kaukana kuin [[Loire]]lla asuneita [[venetit\|venetejä]] osana belgejä. Belgit jakautuivat alaheimoihin, joita olivat [[ambianit]], [[atuatucit]], [[~~bellovacit~~bellovakit]], [[caeroesit]], [[caletesit]], [[catuvellaunit]], [[condrusit]], [[~~eburonesit~~eburonit]], [[~~menapiit~~menapit]], [[morinit]], [[~~nerviit~~nervit]], [[rẽmit]], [[~~suessionesit~~svessionit]], [[treverit]], [[veliocassesit]], [[viromanduit]], sekä mahdollisesti myös [[parisit]]. Stabon mukaan ennen roomalaisten saapumista alueelle belgeihin kuului 300 000 soturia. [[Julius Caesar]] kirjoitti vuoden 50 eaa. paikkeilla belgien historiasta mainiten näiden saapuneen silloisille alueilleen [[Germania]]ta heidän ylitettyään Reinin. Alueelle belgit houkutteli hänen mukaansa hedelmällinen maa ja he karkottivat aluetta heitä ennen asuttaneet gallialaiset. Caesar mainitsi monien belgiheimojen olevan edelleen ylpeitä germanialaisesta taustastaan. Caesarin aikana Germania oli ennen kaikkea maantieteelinen termi, eivätkä belgit näin välttämättä pitäneet itseään germaaneina. Suurin osa belgiheimoista puhui ilmeisesti [[kelttiläiset kielet\|kelttiläisiä kieliä]]. Suurin osa tunnetuista vanhoista paikannimistä belgien alueella on kelttitaustaisia. Joillakin pienemmillä heimoilla oli kuitenkin mahdollisesti [[germaaniset kielet\|germaanitaustaiset]] nimet (esim. ''Sunuci'', ''Cugerni''). Joillakin belgiheimoilla oli lisäksi selvästi sekoittunut tausta. Esimerkiksi aduatucit olivat Caesarin mukaan muodostuneet [[teutonit\|teutonien]] ja [[kimbrit\|kimbrien]] rippeistä.<ref name="cce">{{Kirjaviite \| Tekijä = John T. Koch \| Nimeke = Celtic culture – A historical encyclopedia \| Vuosi = 2006 \| Sivu = 195–200 \| Selite = \| Julkaisupaikka = \| Julkaisija = ABC-CLIO \| Isbn = 1–85109–440–7 \| Kieli = {{en}} }}</ref> Belgit laajensivat alueitaan voimakkaasti viimeisinä vuosisatoina ennen ajanlaskun alkua. Caesarin mukaan heitä oli asettunut [[Iso-Britannia (saari)\|Ison-Britannian]] rannikolle. Suuri osa Isoon-Britanniaan asettuneista belgeistä, kuten catuvellaunit ja atrebatet, säilytti samat heimonimet kuin mantereellakin. Belgien muuttoaallot Isoon-Britanniaan ovat ainoat historiallisissa lähteissä mainitut kelttien muuttoliikkeet saarelle. Caesar reki eron belgien ja saaren alkuperäisheimojen välillä ja samankaltainen ero voidaan todeta arkeologisissa löydöissä. Belgien vaikutusalueella Ison-Britannian kaakkoisosassa on löydetty mannermaan kaltaisia myöhäisen [[La Tènen kulttuuri]]n kolikkoja ja muita esineitä. Löytöjen on tosin nykyisin tulkittu juontuneen pikemminkin kauppayhteyksistä ja pitkällä aikavälillä tapahtuneesta rauhanomaisesta muuttoliikkeestä mannermaalta Isoon-Britanniaan, kun taas Caesar kuvasi belgien muuttoaaltoa valloitusretkinä. Rooman keisari [[Claudius\|Claudiuksen]] Britannian sotaretkien jälkeen atrebatien pienentyneistä alueista muodostettiin belgien heimokantoni eli [[civitas]]. Sen keskus oli Venta Belgarum eli nykyinen [[Winchester]].<ref name="cce" />

Ero sivun ”Belgit” versioiden välillä