Ero sivun ”Teollinen vallankumous” versioiden välillä

[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 237:
Euroopassa tuli voimaan 1800-luvun alussa Napoleonin valloitusten kautta [[Code Civil|Code Napoléon]]-laki, jossa tunnustettiin yksityinen omistusoikeus ja sopimusoikeus. Siinä todettiin, että lainaa voidaan myöntää [[korko]]a vastaan.<ref name="Schön_83">Schön sivut 83-84</ref> Laissa kumottiin myös vanhan hallinon määräämät verot, sisäiset tullit poistettiin ja ammattikuntalaitos lakkautettiin sekä vapautettiin teollista toimintaa.<ref name="Schön_83" /> [[Markkinatalous]] eteni pitkiä askeleita.<ref name="Schön_83" /> Myös [[tuotannontekijä]]t, kuten pääoma- ja työvoimamarkkinat kehittyivät.<ref name="Schön_83" /> Markkinat valtasivat alaa kaikenlaisen jakamisessa niin kansallisesti kuin kansainvälisestikin.<ref name="Schön_83" /> Euroopassa ja Yhdysvalloissa yhtiömuodot kehittyivät Englannin esikuvan mukaan.<ref name="Schön_105" /> Yhdysvalloissa osakeyhtiöt mahdollistivat [[infrastruktuuri]]n kehittämisen, kuten kanavien ja rautateiden rakentamisen.<ref name="Schön_106">Schön sivut 106-107</ref> Rautatieyhtiöille myönnettiin [[pakkolunastus]]oikeus, mikä nopeutti ratojen rakentamista.<ref name="Schön_106" /> Amerikkalaiset rautatieyhtiöt raivasivat tietä [[massatuotanto|suurtuotanto]]-[[organisaatio]]iden kehitykselle.<ref name="Schön_106" /> Yhdysvalloissa myös [[pankki|pankit]] saivat jo varhain toimia valtakunnallisina yrityksinä.<ref name="Schön_106" /> 1900-luvun vaihteessa suurista maista vain [[Venäjän keisarikunta|Venäjällä]] ja [[Osmaanien valtakunta|Osmaanien valtakunnassa]] osakeyhtiöiden perustaminen oli valtion luvan varassa.<ref name="Schön_106" />
 
1800-luvun alussa kauppaa säädeltiin merkantilismin mukaan paljon, jolloin tavoitteena oli kotimaisen tuotannon, kaupan ja merenkulun suosiminen.<ref name="Schön_128">Schön sivut 128-133</ref> Napoleonin sotien jälkeen Englannissa alkoi esiintyä [[vapaakauppa]]a tukevia näkökantoja ja nämä levisivät myös muihin maihin.<ref name="Schön_128" /> Ratkaiseva taistelu vapaakaupan puolesta liittyi [[viljalait|viljalakeihin]].<ref name="Schön_128" /> Ajan johtavista taloustieteilijöistä kiistaan osallistuivat [[Thomas Malthus]] ja [[David Ricardo]].<ref name="Schön_128" /> Malthus kannatti viljalakeja, koska hänen mielestään viljatullien poisto johtaisi [[kapitalisti]]en voiton kasvuun, seurauksena yli-[[investointi|investoinnnitinvestoinnit]] ja alikulutus. Ricardo katsoi, että maataloustuotteiden hintojen keinotekoinen nosto tulleilla kohottaisi maan hintaa ja suurempi osuus työntekijöiden rahoista menisi ruokaan, mikä taas hidastaisi teollista kehittymistä.<ref name="Schön_128" /> Viljakiistasta tuli kamppailu vanhan maatalousvaltaisen ja uuden teollistuneen Englannin välillä.<ref name="Schön_128" /> Riidan kärjistyessä teollisuuskapitalistit ja kaupunkien työläiset yhdistyivät "Anti-Corn Law League"-liikkeeksi 1830-luvulla.<ref name="Schön_128" /> Parlamentissa maanomistajat onnistuivat kuitenkin torjumaan aloitteen.<ref name="Schön_128" /> Vasta [[Irlannin suuri nälänhätä]] 1845-1852 johti viljantuonnin vapauttamiseen vuonna 1846.<ref name="Schön_128" /> Muutamassa vuodessa kauppaa vapautettiin yhä laajemmin, mikä johti Englannin teollisuuden erikoistumiseen.<ref name="Schön_128" /> [[Purjehdussääntö]], joka rajoitti muiden kuin englantilaisten laivojen liikennöintiä Britannian satamissa, lakkautettiin 1849.<ref name="Schön_128" /> Ranskan ja Englannin välille solmittiin tulleja purkava kauppasopimus vuonna 1860.<ref name="Schön_128" /> 1860-luvulla vapaakauppaa laajennettiin siten, että se käsitti siirtomaat ja muutkin maat saivat oikeuden käydä vapaata kauppaa elintarvikkeista, raaka-aineista ja yksinkertaisista teollisuustuotteista niin Englannissa kuin sen siirtomaissa.<ref name="Schön_128" /> Tällöin Englannin teollisuus oli niin ylivoimainen, että sillä ei juuri ollut pelättävää kilpailua.<ref name="Schön_128" />
 
=== Karl Marx ===