Ero sivun ”Kamerun” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Käyttäjän 85.76.128.85 muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän Mantsku tekemään versioon. |
Ihmiset eivät ole käyneet maanantaisin ulkona pariin vuoteen |
||
Rivi 18:
| väestönlaskentavuosi = 2012
| väkiluvun-sijaluku = 57
| väkiluku = 20 129 878 <ref name="CIA"/>
| väestötiheys = 34
| itsenäisyystapahtumat = - [[Ranska]]sta ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Isosta-Britanniasta]]
Rivi 51:
'''Kamerunin tasavalta''' on yhtenäisvaltio keskisessä ja läntisessä [[Afrikka|Afrikassa]]. Sen rajanaapureita ovat [[Nigeria]] lännessä, [[Tšad]] koillisessa, [[Keski-Afrikan tasavalta]] idässä sekä [[Päiväntasaajan Guinea]], [[Gabon]] ja [[Kongon tasavalta]] etelässä. Kamerunilla on rannikkoa [[Guineanlahti|Guineanlahteen]] kuuluvalla [[Bonnynlahti|Bonnynlahdella]]. Maata kutsutaan ”Afrikaksi pienoiskoossa” sen geologian ja kulttuurin monimuotoisuuden vuoksi. Kamerunin luontoon kuuluu hiekkarantoja, autiomaata, vuoria, sademetsää ja savannia. Maan korkein kohta on [[Kamerunvuori]] lounaassa ja suurimmat kaupungit ovat [[Douala]], [[Yaoundé]] ja [[Garoua]]. Kamerunissa asuu yli 200 eri etnistä ja kielellistä ryhmää. Maa tunnetaan ulkomailla hyvin musiikistaan, erityisesti [[makossa]]sta ja [[bikutsi]]sta, ja menestyksekkäästä [[Kamerunin jalkapallomaajoukkue|jalkapallomaajoukkueestaan]]. Kamerunin viralliset kielet ovat [[Ranskan kieli|ranska]] ja [[Englannin kieli|englanti]].
Kamerunin alueen varhaisiin asukkaisiin kuuluivat [[Sao-kulttuuri]]n jäsenet [[Tšadjärvi|Tšadjärven]] ympäristössä ja [[Bakat|baka]]-metsästäjä-keräilijät kaakon sademetsissä. [[Portugali]]laiset löytöretkeilijät saapuivat maan rannikolle 1400-luvulla ja antoivat alueelle nimeksi ''Rio dos Camarões'' (”rapujoki”), mistä nimi ''Kamerun'' on peräisin. [[Fulbet|Fulbesotilaat]] perustivat [[Adamawan emiraatti|Adamawan emiraatin]] maan pohjoisosaan 1800-luvulla, ja useat etniset ryhmät perustivat maan länsi- ja luoteisosiin voimakkaita heimo- ja [[Fon (Kamerun)|fon]]-kuntia. Kamerunista tuli [[Saksan keisarikunta|Saksan]] siirtomaa vuonna 1884, ja [[Ensimmäinen maailmansota|ensimmäisen maailmansodan]] jälkeen alue jaettiin [[Ranska]]n ja [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannian]] kesken [[Kansainliitto|Kansainliiton]] mandaatiksi. [[Union des Populations du Cameroun]] -puolue ajoi Kamerunin itsenäisyyttä, mutta se kiellettiin 1950-luvulla. Se kävi sotaa ranskalaisia ja sitten kamerunilaisia joukkoja vastaan vuoteen 1971 asti. Vuonna 1960 Ranskan Kamerun itsenäistyi Kamerunin tasavallaksi presidentti [[Ahmadou Ahidjo]]n johdossa. Brittiläisen Kamerunin [[Etelä-Kamerun|eteläinen osa]] liittyi siihen seuraavana vuonna ja muodosti Kamerunin liittotasavallan. Maa nimettiin Kamerunin yhdistyneeksi tasavallaksi vuonna 1972 ja Kamerunin tasavallaksi vuonna 1984.
Muihin Afrikan maihin verrattuna Kamerun on poliittisesti ja sosiaalisesti vakaa. Vakaus on sallinut maatalouden, tieverkon, rautateiden ja suurten öljy- ja puuteollisuuksien kehittymisen. Monet kamerunilaiset elävät kuitenkin köyhyydessä omavaraisviljelijöinä. Valta on tiukasti presidentti [[Paul Biya]]n ja hänen [[Rassemblement démocratique du Peuple Camerounais]] -puolueensa käsissä, ja poliittinen korruptio on yleistä. Maan englanninkielinen osa on vieraantunut yhä enemmän hallituksesta, ja englanninkieliset poliitikot ovat vaatineet suurempaa [[desentralisaatio]]ta tai jopa brittien aikoinaan hallitsemien alueiden eroa muusta Kamerunista.
Rivi 59:
[[Tiedosto:Merrick at Isubu funeral.jpg|thumb|left|[[Joseph Merrick (lähetyssaarnaaja)|Joseph Merrick]] (kuvassa osallistumassa [[isubut|isubujen]] hautajaisiin vuonna 1845) oli jamaikalainen baptistilähetyssaarnaaja, joka perusti kirkon isubuille Kamerunin rannikolla.]]
Nykyisen Kamerunin alueella on ollut asutusta [[Neoliittinen kausi|neoliittiselta kaudelta]] lähtien. Pisimpään maassa ovat yhtäjaksoisesti asuneet [[pygmit]], kuten [[bakat]].<ref>DeLancey & DeLancey 2000, s. 2.</ref> [[Sao-kulttuuri]] syntyi [[Tšadjärvi|Tšadjärven]] ympärille noin vuonna 500 ja väistyi [[Kanem-Bornu|Kanemin]] ja sen seuraajavaltion [[Kanem-Bornu|Bornun]] tieltä. Länteen syntyi kuningaskuntia, [[Fon (Kamerun)|fon-kuntia]] ja heimokuntia.
Portugalilaiset purjehtijat saapuivat Kamerunin rannikolle vuonna 1472. He havaitsivat [[Wouri]]-joessa runsaasti rapuja ja nimesivät sen niiden mukaan ”rapujoeksi” ({{k-pt|Rio dos Camarões}}), mistä myös nimi ”Kamerun” on peräisin. Seuraavien vuosisatojen aikana eurooppalaiset alkoivat harjoittaa säännöllistä kauppaa rannikon asukkaiden kanssa ja [[Kristinusko|kristityt]] lähetyssaarnaajat tunkeutuivat sisämaahan. 1800-luvun alussa [[Modibo Adama]] johti pohjoisessa [[Fulbet|fulbesotilaita]] [[jihad]]iin ei-islaminuskoisia ja osittain islaminuskoisia kansoja vastaan ja perusti [[Adamawan emiraatti|Adamawan emiraatin]]. Alueelta fulbeja paenneet asukkaat saivat aikaan merkittävän muutoksen Kamerunin väestön rakenteessa.<ref>Fanso 1989, s. 84.</ref>
Rivi 75:
{{Pääartikkeli|[[Kamerunin politiikka]]}}
[[Tiedosto:Biya & Marquardt.JPG|thumb|left|Presidentti [[Paul Biya]] ja Yhdysvaltojen suurlähettiläs R. Niels Marquardt 16. helmikuuta 2006.]]
[[Kamerunin presidentti|Kamerunin presidentillä]] on laajat, yksipuoliset valtaoikeudet luoda politiikkaa, hallinnoida valtion virastoja, komentaa [[Kamerunin asevoimat|armeijaa]], neuvotella ja ratifioida sopimuksia sekä julistaa hätätila.<ref>Neba 1999, s. 250.</ref> Presidentti nimittää hallituksen virkamiehet kaikille tasoille, [[Kamerunin pääministeri|pääministeristä]] (hallituksen virallinen pää) maakuntien kuvernööreihin, departementtien johtajiin ja kaupunginvaltuustojen jäseniin suurissa kaupungeissa. Presidentti valitaan vaaleilla seitsemän vuoden välein. Pienemmissä kunnissa asukkaat valitsevat pormestarit ja valtuutetut.
Korruptio on yleistä hallinnon kaikilla tasoilla. Vuonna 1997 Kamerun perusti korruption vastaisia toimistoja 29 ministeriöön, mutta vain 25 prosenttia niistä aloitti toimintansa,<ref name=":0">{{Verkkoviite|osoite=http://www.irinnews.org/news/2006/01/27/new-anti-corruption-drive-leaves-many-sceptical|nimeke=New anti-corruption drive leaves many sceptical|tekijä=|julkaisu=IRIN|ajankohta=27.1.2006|julkaisija=|viitattu=22.7.2018|kieli={{en}}}}</ref> ja vuonna 2007 Kamerun oli [[Transparency International]]in korruptioluettelossa sijalla 138 yhteensä 163 tutkitusta valtiosta.<ref>{{Verkkoviite|osoite=www.transparency.org/policy_research/surveys_indices/cpi/2007|nimeke=Corruption Perceptions Index 2007|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=|julkaisija=Transparency International|viitattu=|kieli={{en}} {{vanhentunut linkki}}}}</ref> 18. tammikuuta 2006 Biya aloitti korruptionvastaisen kampanjan [[National Anti-Corruption Observatory]]n ohjauksessa.<ref name=":0" />
[[Tiedosto:Statue d'un chef coutumier à Bana.jpg|thumb|right|upright|Päällikön patsas [[Bana (Kamerun)|Banassa]] Ouestin maakunnassa kertoo perinteisten johtajien arvovallasta. Kamerunin hallitus tunnustaa perinteisten viranomaisten vallan, kunhan heidän päätöksensä eivät ole ristiriidassa kansallisen lainsäädännön kanssa.]]
Kamerunin lakijärjestelmä perustuu suureksi osaksi Ranskan siviililainsäädäntöön, mutta siinä on vaikutteita myös [[tapaoikeus|tapaoikeudesta]].<ref name="CIA"/> Vaikka tuomioistuimet ovat nimellisesti itsenäisiä, ne ovat toimeenpanevan [[Kamerunin oikeusministeriö|oikeusministeriön]] hallinnassa.<ref name=":1">{{Verkkoviite|osoite=https://www.state.gov/outofdate/bgn/cameroon/149520.htm|nimeke=Background Note: Cameroon|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=Kesäkuu 2010|julkaisija=U.S. Department of State|selite=arkistoitu|viitattu=22.7.2018|kieli={{en}}}}</ref> Presidentti nimittää tuomarit kaikille tasoille. Tuomiovalta on jaettu virallisesti tribunaaleihin, [[Kamerunin vetoomustuomioistuin|vetoomustuomioistuimeen]] ja [[Kamerunin korkein oikeus|korkeimpaan oikeuteen]]. Kansalliskokous valitsee yhdeksänjäsenisen [[Haute Cour de justice]]n jäsenet: se tuomitsee hallinnon keskeisiä jäseniä, jos heitä syytetään maanpetturuudesta tai kansallisen turvallisuuden vaarantamisesta.
Ihmisoikeusjärjestöt syyttävät Kamerunin poliisia ja armeijaa rikosepäiltyjen, etnisten vähemmistöjen ja seksuaalivähemmistöjen jäsenten sekä poliittisten aktivistien kaltoin kohtelusta ja jopa kidutuksesta.<ref>”Cameroon”, Amnesty International; ”Cameroon (2006)”, Freedom House; ”Cameroon”, Country Reports on Human Rights Practices, U.S. Department of State; ”Elections to the Human Rights Council”, Amnesty International.</ref> Vankilat ovat liian täynnä, eikä niissä ole juuri saatavilla riittävästi ruokaa tai lääkäripalveluita.<ref name=":2">{{Verkkoviite|osoite=http://web.amnesty.org/library/Index/ENGIOR410062006?open&of=ENG-CMR|nimeke=2006 Elections to the Human Rights Council: Background information on candidate countries|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=Toukokuu 2006|julkaisija=Amnesty International|viitattu=|kieli={{en}} {{vanhentunut linkki}}}}</ref><ref name=":3">{{Verkkoviite|osoite=https://www.state.gov/j/drl/rls/hrrpt/2006/78723.htm|nimeke=Cameroon. Country Reports on Human Rights Practices|tekijä=|julkaisu=|ajankohta=6.3.2007|julkaisija=U.S. Department of State|viitattu=22.7.2018|kieli={{en}}}}</ref> Perinteisten päälliköiden pohjoisessa pitämiä vankiloita syytetään poliittisten vastustajien vangitsemisesta hallituksen pyynnöstä.<ref name=":4">{{Verkkoviite|osoite=https://freedomhouse.org/report/freedom-world/2006/cameroon?page=22&year=2006&country=6935|nimeke=Cameroon|tekijä=|julkaisu=Freedom House|ajankohta=2006|julkaisija=|viitattu=22.7.2018|kieli={{en}}}}</ref> 2000-luvun alusta lähtien yhä useammat poliisit ja santarmit ovat kuitenkin joutuneet syytteeseen sopimattomasta käytöksestä.<ref name=":3" />
Rivi 103:
== Aluejako ==
[[Tiedosto:Provinces of Cameroon EN.svg|thumb|upright|Kamerun on jaettu kymmeneen maakuntaan.]]
[[Kamerunin perustuslaki]] jakaa maan kymmeneen puoliautonomiseen alueeseen, joita jokaista hallinnoi vaaleilla valittu [[Aluevaltuusto (Kamerun)|aluevaltuusto]]. Käytännössä Kamerun kuitenkin noudattaa yhä järjestelmää, jota käytettiin ennen uuden perustuslain vahvistamista vuonna 1996. Maa on jaettu [[Kamerunin maakunnat|kymmeneen maakuntaan]] tai provinssiin, joita jokaista hallinnoi presidentin nimittämä kuvernööri. Kuvernöörien tehtävänä on
Kolme pohjoisinta maakuntaa ovat [[Extrême-Nord]], [[Nord (Kamerun)|Nord]] ja [[Adamaoua (Kamerun)|Adamaoua]]. Heti niiden eteläpuolella sijaitsevat [[Centre (Kamerun)|Centren]] ja [[Est (Kamerun)|Estin]] maakunnat. [[Sud (Kamerun)|Sud]] rajoittuu Guineanlahteen ja maan etelärajaan. Kamerunin länsiosa on jaettu neljään pienempään maakuntaan: [[Littoral (Kamerun)|Littoral]] ja [[Sud-Ouest (Kamerun)|Sud-Ouest]] ovat rannikolla ja [[Nord-Ouest (Kamerun)|Nord-Ouest]] sekä [[Ouest (Cameroon)|Ouest]] taas läntisillä ruohomailla. Nord-Ouestin ja Sud-Ouestin maakunnat kuuluivat aikoinaan brittiläiseen Kameruniin, muut olivat osa Ranskan Kamerunia.
== Maantiede ja ilmasto ==
{{Pääartikkeli|[[Kamerunin maantiede]]}}
Rivi 158:
=== Kielikiista ===
Siirtomaakauden aikana maahan tuodut eurooppalaiset kielet ovat aiheuttaneet kielellisen jaon Sud-Ouestin ja Nord-Ouestin maakunnissa asuvan [[Kamerunin englanninkieliset|englantia puhuvan viidesosan]] ja muun Kamerunin ranskankielisen väestön välille.<ref>DeLancey & DeLancey 2000, s. 28.</ref> Sekä englanti että ranska ovat virallisia kieliä. [[Kamerunin pidgin-englanti]] on yleisin [[lingua franca]] Britannian aiemmin hallinnoimilla alueilla.<ref>Neba 1999, s. 94.</ref> Englannin, ranskan ja pidginin sekoitus, jota kutsutaan nimellä [[camfranglais]], on tullut suosituksi kaupungeissa 1970-luvun puolivälistä lähtien.<ref>DeLancey & DeLancey 2000, s. 131.</ref> Kielijako on synnyttänyt suoranaisen kielisodan. Sotilasoperaation vuoksi vähintään 15 000 englanninkielistä on paennut englanninkieliseen Nigeriaan syksystä 2017 alkaen, kymmeniä on kuollut ja satoja vangittu. Aiemmin jokseenkin merkityksetön englanninkielisten itsenäisyysliike on saanut voimaa operaatioista ja julistanut Ambazoniaksi nimittämänsä englanninkielisen alueen itsenäiseksi. Tammikuussa 2018 separatistijohtajia, muun muassa niin sanotun pakolaishallituksen päämies [[Julius Ayuk Tabe]], pidätettiin nigerialaishotellissa.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Hannula, Tommi|Otsikko=Kielisota ajaa pakolaiseksi naapurimaahan|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Ajankohta=13.1.2018|Julkaisija=|www=https://www.hs.fi/ulkomaat/art-2000005522471.html}}</ref> Englanninkielisen alueen ihmiset eivät ole vuonna 2018 käyneet ulkona maanantaisin pariin vuoteen.<ref>[https://yle.fi/uutiset/3-10518250 Yle Kamerunissa: Ihmiset eivät ole käyneet maanantaisin ulkona pariin vuoteen – nyt pelätään jo sisällissotaa] Yle, 2018</ref>
== Kulttuuri ==
Rivi 190 ⟶ 191:
| [[Joulu]]
|}
Kaikilla Kamerunin etnisillä ryhmillä on oma ainutlaatuinen
[[Kamerunin musiikki|Musiikki]] ja [[Tanssi Kamerunissa|tanssi]] ovat keskeinen osa kamerunilaisia seremonioita, festivaaleja, sosiaalisia kokoontumisia ja tarinankerrontaa.<ref>Mbaku 2005, s. 189.</ref><ref name=":8">West 2004, s. 18.</ref><ref name=":8" /> Perinteisissä tansseissa on pitkälle kehitetty koreografia, ja niissä miehet ja naiset on erotettu toisistaan tai toisen sukupuolen osallistuminen tanssiin kielletty.<ref>Mbaku 2005, s. 204.</ref> Tanssien tarkoitus vaihtelee puhtaasta
Kamerunin populaarimusiikkiin kuuluvat rannikon [[ambasse bey]], bassojen [[assiko]], [[bamileket|bangangtien]] [[mangambeu]] ja bamilekien [[tsamassi]].<ref>DeLancey & DeLancey 2000, s. 184.</ref> [[Nigerian musiikki]] on vaikuttanut englanninkielisiin kamerunilaisiin artisteihin, ja [[Prince Nico Mbarga]]n [[highlife]]-hitti ''[[Sweet Mother]]'' on historian eniten myynyt afrikkalainen äänite.<ref>Mbaku 2005, s. 200.</ref> Kaksi suosituinta tyyliä ovat [[makossa]] ja [[bikutsi]]. Makossa kehittyi Doualassa ja sekoittaa kansanmusiikkia, highlifea, [[soul (musiikki)|soulia]] ja [[soukous]]ta. [[Manu Dibango]]n, [[Francis Bebey]]n, [[Moni Bilé]]n ja [[Petit-Pays|Petit-Pays'n]] tyyppiset esiintyjät tekivät lajityypistä suositun koko maailmassa 1970- ja 1980-luvuilla. Bikutsi sai puolestaan alkunsa ewondojen sotamusiikkina. [[Anne-Marie Nzié]]n kaltaiset artistit kehittivät siitä suosittua tanssimusiikkia 1940-luvulta alkaen ja muut, kuten [[Mama Ohandja]] ja [[Les Têtes Brulées]], popularisoivat tyylin kansainvälisesti 1960-, 1970- ja 1980-luvuilla.<ref>DeLancey & DeLancey 2000, s. 51.</ref><ref>Nkolo & Ewens 2000, s. 443.</ref>
Rivi 199 ⟶ 200:
[[Tiedosto:Woman weaving baskets near Lake Ossa.jpg|left|thumb|Nainen kutoo koria [[Ossajärvi|Ossajärven]] lähellä Littoralin maakunnassa. Kamerunilaiset harjoittavat samantyyppisiä käsitöitä koko maassa.]]
Perinteisiä taide- ja käsityömuotoja harjoitetaan koko maassa kaupallisia, uskonnollisia ja koristetarkoituksia varten. Puukaiverrukset ja -veistokset ovat erityisen yleisiä.<ref>West 2004, s. 17.</ref> Läntisten ylämaiden laadukas savi soveltuu keramiikan valmistukseen.<ref name="West 18"/> Muihin käsityölajeihin kuuluvat korinpunonta, helmet, messinki- ja pronssiesineiden valmistus, [[Pullokurpitsa|kalebassien]] kaivertaminen ja maalaus, kirjailu sekä nahkatyöt. Perinteiset talot
[[Tiedosto:Cameroon vs Germany 2003.jpg|thumb|[[Kamerunin jalkapallomaajoukkue|Kamerun]] pelaa [[Saksan jalkapallomaajoukkue|Saksaa]] vastaan [[Leipzig]]in [[Red Bull Arena (Leipzig)|Zentralstadionilla]] 27. huhtikuuta 2003.|alt=]]
Rivi 219 ⟶ 220:
* {{Kirjaviite|Tekijä=Gwanfogbe, Mathew; Meligui, Ambrose; Moukam, Jean & Nguoghia, Jeanette|Nimeke=Geography of Cameroon|Vuosi=1983|Sivu=|Julkaisupaikka=Hong Kong|Julkaisija=Macmillan Education Ltd|Kieli={{en}}}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Hudgens, Jim & Trillo, Richard|Nimeke=West Africa: The Rough Guide. 3rd ed|Vuosi=1999|Sivu=|Julkaisupaikka=London|Julkaisija=Rough Guides Ltd|Kieli={{en}}}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Lantum, Daniel M. &
* {{Kirjaviite|Tekijä=MacDonald, Brian S.|Nimeke=Case Study 4: Cameroon, Military Spending in Developing Countries: How Much Is Too Much?|Vuosi=1997|Sivu=|Julkaisija=McGill-Queen’s University Press|Kieli={{en}}}}
* {{Kirjaviite|Tekijä=Mbaku, John Mukum|Nimeke=Culture and Customs of Cameroon|Vuosi=2005|Sivu=|Julkaisupaikka=Westport, Connecticut|Julkaisija=Greenwood Press|Kieli={{en}}}}
Rivi 236 ⟶ 237:
* [http://www.crtv.cm/ CRTV – Kamerunin radio ja televisio] {{kielisymbolit|fr|en}}
{{Afrikka}}
{{Kansainyhteisö}}
{{IK}}
| |||