Ero sivun ”Jatkosota” versioiden välillä

'''Jatkosota''' käytiin [[Suomi|Suomen]] ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] välillä 25. kesäkuuta 1941 – 19. syyskuuta 1944. Jatkosotaa käytiin [[Suomen rintama|Suomen rintamalla]] samaan aikaan kuin [[natsi-Saksa|Saksa]] toteutti [[operaatio Barbarossa]]n nimellä tunnettua laajaa hyökkäystä [[Neuvostoliitto|Neuvostoliittoon]]. Suomen rintama oli jaettu saksalaisten ja suomalaisten joukkojen kesken siten, että suomalaiset olivat vastuussa eteläisestä rintamasta ja saksalaiset [[Lapin rintama|Lapin rintamasta]]. Suomi ei ollut [[de jure|lain mukaan]] [[Natsi-Saksa|Saksan]] liittolainen, sillä mitään liittosopimusta ei ollut. Sen sijaan Suomi oli [[de facto|käytännössä]] Saksan liittolainen, sillä se antoi aluettaan Saksan käyttöön, alisti joukkojaan Saksalle ja sai aseapua Saksalta.

Sodan alussa eteläisellä rintamaosalla suomalaiset joukot valtasivat [[talvisota|talvisodassa]] menetetyt alueet ja etenivät yli [[Syväri]]n ja [[Pietari (kaupunki)|Leningrad]]in puolustuslinjojen tuntumaan. Joulukuussa 1941 hyökkäys pysäytettiin ja alkoi yli kaksi vuotta kestänyt [[asemasota]]vaihe. Pohjoisilla rintamaosilla ei saatu katkaistua [[Muurmannin rata]]a eivätkä saksalaisjoukot päässeet etenemään [[Murmansk]]iin. Neuvostoliiton suurhyökkäys kesäkuussa 1944 mursi suomalaisten etummaiset puolustuslinjat. Raskaiden torjuntataistelujen jälkeen aseet laskettiin 4–5. syyskuuta. [[Moskovan välirauha]] allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944 ja se vahvistettiin [[Pariisin rauha (1947)|Pariisin rauha]]ssa 1947. Jatkosodan välirauhanehtoihin kuului muun muassa saksalaisten joukkojen pakottaminen pois Suomesta, mikä johti [[Lapin sota]]an [[Natsi-Saksa|Saksaa]] vastaan.

[[Talvisota|Talvisodan]] maaliskuussa 1940 päättänyt [[Moskovan rauha]], ns. [[välirauha]], ei ollut rauha sanan varsinaisessa merkityksessä. [[Eurooppa]] oli sodassa ja Suomikin pysyi poikkeustilassa. Rauhan aikana sotilaskouluttamatta jääneet 100 000 nostoväkeen kuuluvaa määrättiin astumaan palvelukseen ja heidän sotilaskoulutuksensa [[Talvisota|talvisodan]] loppuvaiheessa vähäiseksi havaitun reservin lisäämiseksi aloitettiin. Kanta-aliupseereiksi koulutustehtävää varten pyydettiin jäämään talvisodassa kunnostautuneita ryhmänjohtajia.

[[Tiedosto:Operation Barbarossa corrected border.png|thumb|[[Operaatio Barbarossa|Operaatio Barbarossan]] päähyökkäyssuunnat. [[Pietari (kaupunki)|Leningradin]] vastaisessa pihtiliikkeessä Suomen rintamalla oli suuri merkitys.]]