Ero sivun ”Jatkosota” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Korjattu kirjoitusvirhe selvennykseen Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
Rivi 25:
}}
'''Jatkosota''' käytiin [[Suomi|Suomen]] ja [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] välillä 25. kesäkuuta 1941 – 19. syyskuuta 1944. Jatkosotaa käytiin [[Suomen rintama|Suomen rintamalla]] samaan aikaan kuin [[natsi-Saksa|Saksa]] toteutti [[operaatio Barbarossa]]n nimellä tunnettua laajaa hyökkäystä [[Neuvostoliitto|Neuvostoliittoon]]. Suomen rintama oli jaettu saksalaisten ja suomalaisten joukkojen kesken siten, että suomalaiset olivat vastuussa eteläisestä rintamasta ja saksalaiset [[Lapin rintama|Lapin rintamasta]]. Suomi ei ollut [[de jure|lain mukaan]] [[Natsi-Saksa|Saksan]] liittolainen, sillä mitään liittosopimusta ei ollut. Sen sijaan Suomi oli [[de facto|käytännössä]] Saksan liittolainen, sillä se antoi aluettaan Saksan käyttöön, alisti joukkojaan Saksalle ja sai aseapua Saksalta.
Sodan alussa eteläisellä rintamaosalla suomalaiset joukot valtasivat [[talvisota|talvisodassa]] menetetyt alueet ja etenivät yli [[Syväri]]n ja [[Pietari (kaupunki)|Leningrad]]in puolustuslinjojen tuntumaan. Joulukuussa 1941 hyökkäys pysäytettiin ja alkoi yli kaksi vuotta kestänyt [[asemasota]]vaihe. Pohjoisilla rintamaosilla ei saatu katkaistua [[Muurmannin rata]]a eivätkä saksalaisjoukot päässeet etenemään [[Murmansk]]iin. Neuvostoliiton suurhyökkäys kesäkuussa 1944 mursi suomalaisten etummaiset puolustuslinjat. Raskaiden torjuntataistelujen jälkeen aseet laskettiin 4–5. syyskuuta. [[Moskovan välirauha]] allekirjoitettiin 19. syyskuuta 1944 ja se vahvistettiin [[Pariisin rauha (1947)|Pariisin rauha]]ssa 1947. Jatkosodan välirauhanehtoihin kuului muun muassa saksalaisten joukkojen pakottaminen pois Suomesta, mikä johti [[Lapin sota]]an [[Natsi-Saksa|Saksaa]] vastaan.
== Sotaa edeltäneet tapahtumat ==
=== Välirauha ===
{{Pääartikkeli|[[Välirauha]]}}
[[Talvisota|Talvisodan]] maaliskuussa 1940 päättänyt [[Moskovan rauha]], ns. [[välirauha]], ei ollut rauha sanan varsinaisessa merkityksessä. [[Eurooppa]] oli sodassa ja Suomikin pysyi poikkeustilassa. Rauhan aikana sotilaskouluttamatta jääneet 100 000 nostoväkeen kuuluvaa määrättiin astumaan palvelukseen ja heidän sotilaskoulutuksensa [[Talvisota|talvisodan]] loppuvaiheessa vähäiseksi havaitun reservin lisäämiseksi aloitettiin. Kanta-aliupseereiksi koulutustehtävää varten pyydettiin jäämään talvisodassa kunnostautuneita ryhmänjohtajia.
Suomi tähtäsi kansainvälisesti todettuun mahdolliseen enimmäismäärään väestöstä, mikä voitaisiin irrottaa muista tehtävistä armeijan palvelukseen eli 16 %:iin. Suomen tapauksessa tämän katsottiin riittävän vain koko itärajan operatiiviseen puolustamiseen. Kenraali [[Aksel Airo]] oli kirjoittanut aiheesta talvisodan jälkeen kirjan ''Kunnia - isänmaa'', jossa hän piti Suomen omia puolustusmahdollisuuksia pintapuolisesti vain numeroiden valossa tarkasteltuna lähes olemattomina. Ulkomaiden arviot Suomen puolustuskyvystä ennen talvisotaa perustuivat samoihin kriteereihin.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä = Antti Leskinen, Antti Juutilainen| Nimeke = Jatkosodan Pikkujättiläinen | Vuosi = 2007| Luku = Maavoimien joukkojen perustaminen| Sivu = 77|Julkaisija = Wsoy| Tunniste =ISBN 978-951-0-28690-6 | Viitattu = 12.2.2016 }}</ref>
Rivi 66 ⟶ 65:
=== Operaatio Barbarossa ja Suomi===
[[Tiedosto:Operation Barbarossa corrected border.png|thumb|[[Operaatio Barbarossa|Operaatio Barbarossan]] päähyökkäyssuunnat. [[Pietari (kaupunki)|Leningradin]] vastaisessa pihtiliikkeessä Suomen rintamalla oli suuri merkitys.]]
{{Pääartikkeli|[[Operaatio Barbarossa]]}}
Rivi 86 ⟶ 85:
==== Tapahtumat juuri ennen sodan alkua ====
{{pääartikkeli|[[Suomen ja Saksan sotilasyhteistyö 1940–1941]]}}
[[Suomen ilmavoimat|Suomen ilmavoimien]] esikunnan määräyksestä [[Yleisradio]]n [[Lahden radioasema]]n sekä [[Turku|Turun]] ja Oulun radiomastoihin asennettiin 21. kesäkuuta automaattiset morsetuslaitteet saksalaisten pommikoneiden radiosuunnistusta varten.<ref>Nikkilä-Kilpula 15.10.2010</ref> Ilmailuhistoriaa tutkineen tohtori Hannu Valtosen mukaan saksalaisia pommikoneita lensi yöllä 21.–22. kesäkuuta [[Itä-Preussi|Itä-Preussista]] Etelä-Suomen ilmatilan kautta [[Laatokka|Laatokan]] pohjoispuolelle ja sieltä etelään Leningradin seudulle, missä Saksa ja Neuvostoliitto kävivät operaation ensimmäiset ilmataistelut noin kello kolmen jälkeen aamuyöllä. Tämän jälkeen saksalaiset pommittajat lensivät Suomeen Uttiin, missä ne tankattiin ja mistä ne jatkoivat kotikentilleen Itä-Preussiin.<ref name="Jokipii_457-465"/>
21–22. päivän välisenä yönä saksalaiset yhteistyössä Suomen [[Valpo|Valtiollisen poliisin]] kanssa valtasivat Neuvostoliiton Petsamon konsulaatin ja suomalaiset pidättivät konsulaatin koko henkilökunnan perheineen. Saksan [[Gestapo]] takavarikoi konsulaatin arkistot tutkittavakseen ja toimitti ne myöhemmin Valpolle.<ref name="AutoVM-11"/>
Rivi 94 ⟶ 93:
Kun Suomeen saapui tieto Saksan hyökkäyksen alkamisesta aloittivat Suomen merivoimat välittömästi [[Operaatio Kilpapurjehdus|operaatio Kilpapurjehduksen]], eli joukkojen siirrot demilitarisoidulle Ahvenanmaalle. Neuvostoliiton lentokoneet tekivät sodan ensimmäisen ilmahyökkäyksen suomalaisia vastaan hyökättyään tähän operaatioon osallistuneita sota-aluksia sekä rannikkolinnakkeita vastaan 22. kesäkuuta klo 6.05. Lisäksi Hangosta alkoi tykistötulistus Porsöhön, Storholmaan ja mantereelle klo 6.50 <ref>Mauno Jokipii – Jatkosodan synty; 1987; sivu 589</ref>
[[Adolf Hitler]] julisti 22. kesäkuuta radioidussa puheessaan Suomen taistelevan yhdessä (Im Verein) Saksan kanssa. Suomi ilmoitti pysyvänsä ulkopoliittisesti puolueettomana, mutta [[Adolf Hitler|Hitlerin]] puhe oli maan johdolle kiusallinen, sille se viestitti maailmalle Suomen olevan liittoutunut Saksan kanssa Neuvostoliittoa vastaan aloitetussa sodassa.<ref name="vahtola372"/>
Nämä toimet saivat osaltaan Neuvostoliiton aloittamaan sotatoimet myös Suomea vastaan, koska se katsoi Suomen sallivan alueensa käytön hyökkäykseen itseään vastaan. Saksan kanssa aloitetuista koordinoiduista merisotatoimista ja Saksan Nurmeksen tasolta Petsamoon asti sijoittamasta armeijasta huolimatta Suomi ilmoitti pysyvänsä ulkopoliittisesti puolueettomana.<ref>{{Verkkoviite|nimeke = Välirauhan aika, Historia, Suomi, Oppimineni|osoite = http://oppiminen.yle.fi/historia-suomi/suomi-jatkosodassa/valirauhan-aika|julkaisu =yle.fi|viitattu = 2016-01-15}}</ref><ref>{{Verkkoviite|nimeke = Suomalaisten hyökkäysvaihe, Historia, Suomi, Oppiminen, yle.fi|osoite = http://oppiminen.yle.fi/historia-suomi/suomi-jatkosodassa/suomalaisten-hyokkaysvaihe|julkaisu = Oppiminen, yle.fi|viitattu = 2016-01-15}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Mauno Jokipii|Nimeke = Jatkosodan synty : tutkimuksia Saksan ja Suomen sotilaallisesta yhteistyöstä 1940–41| Julkaisija = Otava|Vuosi = 1987}}{{Lähde tarkemmin}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä = Carl-Fredik Geust|Nimeke = Sotahistoriallinen aikakauskirja 20-2001. "Jatkosodan alun neuvostopommitukset"| Julkaisija = Sotahistoriallinen seura|Vuosi = }}{{Lähde tarkemmin}}</ref><ref>{{Verkkoviite|nimeke = Miksi Neuvostoliitto aloitti pommitukset, joista alkoi jatkosota? |osoite = http://www.kysy.fi/kysymys/miksi-neuvostoliitto-aloitti-pommitukset-joista-alkoi-jatkosota|julkaisu = Helsingin kaupunginkirjaston kysymyspalsta Kysy.fi|viitattu = 2016-01-15|kieli = fi}}{{Parempi lähde}}</ref>
Rivi 100 ⟶ 99:
== Sodan kulku ==
[[kuva:Continuation War July 1941 Finnish.jpg|thumb|Jatkosodan ryhmitysalueet heinäkuun alussa 1941: saksalaiset hyökkäsivät [[Petsamo|Petsamon]] suunnalla 29. kesäkuuta ja suomalaiset hyökkäsivät [[Suomussalmi|Suomussalmen]] ja Kuusamon suunnalta 1. heinäkuuta]]
=== Sota alkaa ===
Rivi 113 ⟶ 112:
Talvisodan kokenut Suomen kansa oli harvinaisen yksimielisesti maan johdon ja menetetyn Karjalan takaisin hankkimisen takana. Uutta sotaa pidettiin talvisodan jatkosotana, joka tähtäsi kärsityn vääryyden korjaamiseen.<ref name="vahtola372">Vahtola 2003, s. 370–372</ref>
Neuvostoliitto vaati useaan otteeseen [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britanniaa]] julistamaan sodan Suomelle. Britannian pääministeri [[Winston Churchill]] lähetti marsalkka [[Carl Gustaf Emil Mannerheim|Mannerheimille]] henkilökohtaisen, yksityisen ja salaisen kirjeen, jossa hän pahoitteli, että Britannia joutuu piakkoin julistamaan Suomelle sodan. [[Winston Churchill|Churchill]] myös kehotti Suomea olemaan ylittämättä vanhaa rajaa. Kirjettä säilytetään [[Imperial War Museum|Britannian Imperial War Museumissa]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://personal.inet.fi/koti/juhani.putkinen/Englannin_ja_Suomen_valinen_sota.htm#_ednref1 | Nimeke = Englannin ja Suomen välinen sota | Tekijä = Juhani Putkinen | Ajankohta = 15.4.2010 | Viitattu = 19.3.2012}}</ref>
[[Yhdistynyt kuningaskunta]] katkaisi diplomaattisuhteet 1. elokuuta ja uhkasi sodalla 22. syyskuuta, jollei etenemistä katkaistaisi. Suomen liityttyä [[antikomintern-sopimus|antikomintern-sopimukseen]] 25. marraskuuta Britannia jätti [[ultimaatumi]]n, jossa se vaati vihollisuuksien lopettamista 5. joulukuuta mennessä. Jäätyään ilman tyydyttävää vastausta [[Lontoo]] ilmoitti Suomen itsenäisyyspäivänä 6. joulukuuta sodanjulistuksesta Suomelle. Suhteet ulkomaihin huononivat Suomen joukkojen edetessä. Varsinaiset sotatoimet maiden välillä rajoittuivat kuitenkin jo aikaisemmin 30. kesäkuuta tapahtuneeseen Suomen [[Liinahamarin ja Kirkkoniemen pommitukset 1941|Liinahamarin pommitukseen]]. Myös [[Australia]], [[Kanada]] ja [[Uusi-Seelanti]] toimittivat Suomelle sodanjulistuksen.
=== Suur-Suomea rakentamassa ===
| |||