Ero sivun ”Linja-auto” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Lähteen linkin päivitys, viitteet sarakkeisiin ja →Aiheesta muualla: linkki lisää. |
|||
Rivi 38:
Linja-autoliikenteestä tuli lyhyessä ajassa Suomen merkittävin joukkoliikennemuoto sen ohitettua rautatieliikenteen henkilökuljetussuoritteen vuonna 1937, jolloin arvioitiin jo 90 prosentin Suomen maanteistä olevan säännöllisen linja-autoliikenteen piirissä. Vuonna 1938 käyttöön vihitty [[Tampereen linja-autoasema]] oli valmistuessaan Pohjoismaiden suurin. 1930-luvulla linja-autoilla alettiin yhä enemmän ajaa myös tilausajoja aina ulkomaita myöten.<ref>Viitaniemi 2005.</ref> Vuonna 1939 viisi Suomen suurinta linja-autoyhtiötä olivat [[Savonlinja]] Oy (81 autoa), [[Someron Linja]] Oy (71), [[Tampereen Liikenne]] Oy (65), Viipurin Linja-auto Oy (50) ja [[Väinö Paunu]] (45). Yli 20 linja-autoa omistaneita yhtiötä oli edellisten lisäksi tuolloin 13.<ref>Mikola 1984, s. 139.</ref>
==Linja-autot sodassa==
Talvi- ja jatkosodan aikana suuri osa linja-autoista otettiin puolustusvoimien käyttöön, jolloin ne muutettiin [[ambulanssi|ambulansseiksi]] poistamalla istuimet ja rakentamalla niiden tilalle telineet paareja varten. Kotirintamalle jääneiden autojen suhteen ongelmina olivat kalustopulasta ja liikennerajoituksista seurannut autojen ylikuormitus ja bensiinin korvanneiden polttoaineiden käytön aiheuttamat hankaluudet. Useita linja-autoja tuhoutui rintamalla ja suurin osa alkuperäisille omistajilleen jatkosodan jälkeen – osittain jo sodan aikanakin – palautetuista autoista oli kärsinyt pahoja vaurioita rasittavan käytön ja puutteellisen huollon vuoksi.<ref name="Lammer 2001, s. 14"/> Varaosa-, rengas- ja polttoainepula haittasivat linja-autoliikennettä koko 1940-luvun loppupuolen eikä vanhojen, usein loppuun kuluneiden autojen tilalle saatu hankituksi riittävästi uutta kalustoa. Kuitenkin jo vuonna 1949 saavutettiin ja ylitettiinkin linja-autoliikenteen sotia edeltänyt taso.<ref>Martti Piltz: ''Sota-ajan linja-autot''. Maantien ässät (Mobilia-vuosikirja 2005), s. 39–45. Mobilia Säätiö, 2005, Kangasala.</ref>▼
Talvi- ja jatkosodan aikana suuri osa linja-autoista otettiin puolustusvoimien käyttöön. Näistä miltei kaikki muutettiin [[ambulanssi|ambulansseiksi]] poistamalla istuimet ja rakentamalla niiden tilalle telineet paareja varten. Ambulansseiksi muutetut linja-autot maalattiin suojavärillä – kesällä maastoväreillä ja talvella valkoisella maalilla – ja varustettiin suurikokoisin [[Punainen Risti|Punaisen Ristin]] tunnuksin. Muutamia linja-autoja käytettiin rintamalla myös muihin tarkoituksiin, esimerkiksi radio- ja mittausasemina. Syksyn 1939 [[liikekannallepano]]n ja talvisodan aikana linja-autoja otettiin armeijalle kaikkiaan 1 185 kappaletta. Jatkosodan aikana puolustusvoimille otettiin suunnilleen sama määrä autoja kuin talvisodassakin, viranomaisten johtamaan kotirintaman liikenteeseen osoitettiin noin 600 autoa ja seisomaan jäi vajaat 500 linja-autoa. Suuri osa armeijan käyttöön otetuista linja-autoista palautettiin omistajilleen asemasodan aikana vuosina 1942–1943.<ref name="piltz">Martti Piltz: ''Sota-ajan linja-autot''. Maantien ässät (Mobilia-vuosikirja 2005), s. 39–45. Mobilia Säätiö, 2005, Kangasala.</ref>
▲
===Sotien jälkeinen aika===
| |||