'''Jousisoittimet''', aiempi nimitys: jouhisoittimet, ovat [[kielisoitin|kielisoittimia]], joita soitetaan [[Jousi (musiikki)|jousella]].<ref>Facta 2001 osio 7 s. 204</ref> Tavallisesti jousisoittimilla tarkoitetaan viuluperheeseen kuuluvia [[viulu|viulua]], [[alttoviulu|alttoviulua]] ja [[sello|selloa]] sekä gambaperheen jälkeläisiin kuuluvaa [[kontrabasso|kontrabassoa]], jotka ovat vakiintuneet nykyaikaisiin yhtye- ja orkesterikokoonpanoihin.
Jousisoittimille on yhteistä se, että niitä soitetaan jousella. Poikkeus on keskiajalla kehitetty [[kampiliira]], jossa jousen tehtävää hoitaa kieliä hankaava puukiekko. Kiekkoa pyöritetään kammella.
Jousten muodot ja koot vaihtelevat, mutta kaikissa on puusta, hiili- tai lasikuidusta tehty kaari, jonka päihin on jännitetty hevosen häntäjouhia. Jouhia kiristetään vääntämällä nuppia, joka liikuttaa frossin (jousen tyvipään) mekanismia saaden jouhet kiristymään. Frossi on yleensä rakennettu [[eebenpuu]]sta, [[kilpikonna]]nkuoresta tai [[norsunluu]]sta.
Historiallisesti jousella on soitettu monia soittimia. Vanhoista soittimista nykypäivänä käytetään esimerkiksi suomalaisessa kansanmusiikissa [[jouhikko|jouhikkoa]], ruotsalaisessa kansanmusiikissa [[avainviulu|avainviulua]] ja barokkiorkestereissa [[viola_da_gamba|viola da gambaa]].
