Ero sivun ”Runomitta” versioiden välillä

31 merkkiä lisätty ,  4 vuotta sitten
p
ei muokkausyhteenvetoa
[katsottu versio][katsottu versio]
pEi muokkausyhteenvetoa
pEi muokkausyhteenvetoa
'''Runomitta''' eli ''metrumi'' kuvaa mitallisessa [[runous|runoudessa]] käytettävän kielellisen muodon. Runomittoja käsittelevää oppia sanotaan ''metriikaksi''. Runomitat voidaan jakaa muun muassa poljennollisiin ja poljennottomiin runomittoihin.
 
Poljennollinen runomitta perustuu [[runojalka|runojalan]] sisältämien ''nousujen'' ja ''laskujen'' suhteeseen sekä runojalkojen määrään yhdessä säkeessä. Kielestä riippuen nousuja ja laskuja edustavat painolliset ja painottomat tavut tai pitkät ja lyhyet tavut tai molemmat. Runojaloilla tarkoitetaan nousujen ja laskujen säännöllisiä yhdistelmiä, ja ne sisältävät tavallisesti yhden nousun ja yhden tai kaksi laskua.<ref>{{Kirjaviite | Kappale=Runomitta | Nimeke=Pieni Tietosanakirja | Julkaisija=Otava | Vuosi=1925–1928 | www=http://runeberg.org/pieni/3/0727.html}}</ref> Erilaisten tavujen vaihtelusta syntyy runomitan rytmi, poljento. Poljennollisissa runomitoissa on yleensä 4-84–8 runojalkaa säkeessä, jonka mukaan niitä kutsutaan kreikkalaisin lukusanoin [[tetrametri|tetra-]], [[pentametri|penta-]], [[Heksametriheksametri|heksa-]], hepta-, tai oktametreiksi.
 
Poljennottomat runomitat voivat perustua esimerkiksi tavujen määrään säkeessä ja säkeiden määrään säkeistössä sekä loppusointuun.
79 985

muokkausta