Ero sivun ”Nukkuminen” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
lauseiden ryhmittelyä |
|||
Rivi 3:
[[Aivot]] pysyvät unen aikana aktiivisina ja suorittavat erilaisia tärkeitä tehtäviä, kuten lajittelevat, prosessoivat ja taltioivat informaatiota. Aivot myös puhdistuvat kuona-aineista ja keho palautuu. Aikuinen ihminen tarvitsee unta yleensä 7–9 tuntia vuorokaudessa, lapset sitäkin enemmän. Valvominen ja [[unihäiriö]]t voivat aiheuttaa väsymystä ja vakaviakin terveysongelmia.
==Tarkoitus==
Nukkuminen on elintärkeää, eikä ihminen elä kovinkaan kauan ilman unta.<ref name=”kahle-17” /> Riittävä ja hyvä uni parantaa niin ruumillista kuin henkistäkin suorituskykyä, suojaa sairauksilta ja edistää yleistä hyvinvointia. [[Univaje]] aiheuttaa sairastumisia ja ennenaikaista vanhenemista sekä yleisen suorituskyvyn heikkenemistä.<ref name=”kahle-17” /> ▼
Glymfaattinen kierto puhdistaa aivoja nukkumisen aikana. Nukkuessa aivot myös painavat valveilla koettuja tärkeitä asioita mieleen ja unohtavat tarpeettomia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/news/science-environment-32606341 | Nimeke = Why do we sleep? | Tekijä = Pallab Ghosh | Ajankohta = 15.5.2015 | Julkaisija = BBC | Viitattu = 3.1.2017 }}</ref> Myös ruumis palautuu nukkuessaan, sillä elimistö lisää sellaisten [[hormoni]]en tuotantoa, jotka kiihottavat elintärkeitä aineenvaihduntatapahtumia ja vahvistavat muun muassa [[immuunijärjestelmä]]ä.<ref name=”kahle-17”>Kahle & Kretschmer 2014, s. 17–18.</ref>▼
== Vaiheet ==
Rivi 24 ⟶ 29:
Nukkuja näkee unia suurimman osan yöstä, mutta hän muistaa herätessään yleensä vain REM-vaiheen unet.<ref>Hedensjö 2014, s. 88.</ref> REM-unien mieleenjäämistä tehostaa se, että niihin liittyy tavallisesti vahva tunnelataus, [[Surrealismi|surrealistinen]] juoni ja hehkuvat värit.<ref name="partonen-40" />
==Nukkumisen
===Aivojen aktiivisuus===
Aivojen valveillaolokeskukset sammuvat nukkumisen ajaksi [[GABA|GABA-välittäjäaineen]] vaikutuksesta. Ihmisen nukkuessa aivot pysyvät aktiivisina ja suorittavat erilaisia tärkeitä tehtäviä. On arveltu, että nukkumisen aikana aivot lajittelevat, prosessoivat ja taltioivat informaatiota.<ref name=”carter-uni”>Carter et al. 2016, s. 184–185.</ref>
===Glymfaattinen järjestelmä===
▲Nukkuminen on elintärkeää, eikä ihminen elä kovinkaan kauan ilman unta.<ref name=”kahle-17” /> Riittävä ja hyvä uni parantaa niin ruumillista kuin henkistäkin suorituskykyä, suojaa sairauksilta ja edistää yleistä hyvinvointia. [[Univaje]] aiheuttaa sairastumisia ja ennenaikaista vanhenemista sekä yleisen suorituskyvyn heikkenemistä.<ref name=”kahle-17” />
Unen aikana aivoissa toimii myös niin sanottu [[glymfaattinen järjestelmä]], joka puhdistaa aivoista sinne kertyneet myrkylliset kuona-aineet<ref>''Aivojen arvoitukset'' 2016, s. 60.</ref>. Selkäydinneste virtaa tässä prosessissa selkäytimen ja aivoja ympäröivien kovakalvojen välillä aivojen glia-solujen säätelemänä ja astrosyytien avatessa aivokanavien sulkuportit, jolloin pienten valtimoiden ympärille kertynyt neste pääsee virtaan aivoaineeseen.<ref>ANU WARTIOVAARA: Nestettä korvien välissä. http://www.laakarilehti.fi/maailmassa/kolumni/nestetta-korvien-valissa/?public=46cd60f201ba3343d5c7e02fa03e2382</ref>. Aivoista huuhtoutuvat pois tässä prosessissa vaaralliset proteiinit, kuten [[beeta-amyloidi]], joka takertuessaan hermosoluihin alkaa muodostaa [[Alzheimerin tauti|Alzheimerin taudin]] esiasteita<ref>''Aivojen arvoitukset'' 2016, s. 60.</ref> ▼
===Endorfiinien tuotanto===
▲Glymfaattinen kierto puhdistaa aivoja nukkumisen aikana. Nukkuessa aivot myös painavat valveilla koettuja tärkeitä asioita mieleen ja unohtavat tarpeettomia.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = http://www.bbc.com/news/science-environment-32606341 | Nimeke = Why do we sleep? | Tekijä = Pallab Ghosh | Ajankohta = 15.5.2015 | Julkaisija = BBC | Viitattu = 3.1.2017 }}</ref> Myös ruumis palautuu nukkuessaan, sillä elimistö lisää sellaisten [[hormoni]]en tuotantoa, jotka kiihottavat elintärkeitä aineenvaihduntatapahtumia ja vahvistavat muun muassa [[immuunijärjestelmä]]ä.<ref name=”kahle-17”>Kahle & Kretschmer 2014, s. 17–18.</ref>
Elimistö tuottaa nukkuessa kivun tunnetta vähentäviä ja hyvää oloa aikaansaavia [[Endorfiini|endorfiineja]].<ref>[http://kuntoplus.fi/hyvinvointi/enemman-iloa-arkeen Kunto plus nro 3/2009.]</ref>▼
===
Vähintään tunnin pituisten päiväunien avulla voi päästä syvään uneen, jonka jälkeen suorituskyky on yhtä hyvä kuin aamulla. 90 minuutin nokosista voi herätä [[REM-uni]]vaiheen aikana kuten aamullakin.<ref name="hedensjo">{{Kirjaviite | Tekijä = Hedensjö, Björn | Nimeke = Hyvä yö: mitä uni on ja miten sitä saa? | Vuosi = 2014 | Sivu = 127–130 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Art House | Suomentaja = Ketola, Veli-Pekka | Tunniste = ISBN 978-951-884-539-6 }}</ref>▼
▲Aivojen valveillaolokeskukset sammuvat nukkumisen ajaksi [[GABA|GABA-välittäjäaineen]] vaikutuksesta. Ihmisen nukkuessa aivot pysyvät aktiivisina ja suorittavat erilaisia tärkeitä tehtäviä. On arveltu, että nukkumisen aikana aivot lajittelevat, prosessoivat ja taltioivat informaatiota.<ref name=”carter-uni”>Carter et al. 2016, s. 184–185.</ref> Paitsi yöunet, myös päiväunet edistävät aiemmin opittujen asioiden muistamista. [[Nokoset|Nokosten]] pituudella tai unen syvyydellä ei ole suurta merkitystä. Pitkät nokoset edistivät muistamista paremmin, mutta jopa kuuden minuutin nokoset riittävät merkittävästi tehostamaan muistia. Näyttää siltä, että unen alkuhetki käynnistää aivoissa muistijälkien vahvistumisen eikä prosessi häiriinny, vaikka uni keskeytyisi.<ref>{{Verkkoviite | Osoite = https://www.researchgate.net/publication/5575580_An_ultra_short_episode_of_sleep_is_sufficient_to_promote_declarative_memory_performance | Nimeke = An ultra short episode of sleep is sufficient to promote declarative memory performance | Tekijä = Olaf Lahl et al. | Ajankohta = 4/2008 | Julkaisu = Journal of Sleep Research | Julkaisija = ResearchGate | Viitattu = 28.12.2016 }}</ref>
Runsaasti päiväunia nukkuvien vanhusten aivoista löytyy vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan tavanomaista enemmän amyloidiplakkia etenkin käyttäytymistä, muistia ja tunteita hallitsevista aivojen osista<ref>Daytime drowsiness increases risk of Alzheimer's in elderly, study says. https://edition.cnn.com/2018/03/12/health/daytime-sleepiness-dementia-study/index.html</ref>. ▼
▲Unen aikana aivoissa toimii myös niin sanottu [[glymfaattinen järjestelmä]], joka puhdistaa aivoista sinne kertyneet myrkylliset kuona-aineet<ref>''Aivojen arvoitukset'' 2016, s. 60.</ref>. Selkäydinneste virtaa tässä prosessissa selkäytimen ja aivoja ympäröivien kovakalvojen välillä aivojen glia-solujen säätelemänä ja astrosyytien avatessa aivokanavien sulkuportit, jolloin pienten valtimoiden ympärille kertynyt neste pääsee virtaan aivoaineeseen.<ref>ANU WARTIOVAARA: Nestettä korvien välissä. http://www.laakarilehti.fi/maailmassa/kolumni/nestetta-korvien-valissa/?public=46cd60f201ba3343d5c7e02fa03e2382</ref>. Aivoista huuhtoutuvat pois tässä prosessissa vaaralliset proteiinit, kuten [[beeta-amyloidi]], joka takertuessaan hermosoluihin alkaa muodostaa [[Alzheimerin tauti|Alzheimerin taudin]] esiasteita<ref>''Aivojen arvoitukset'' 2016, s. 60.</ref>
▲Elimistö tuottaa nukkuessa kivun tunnetta vähentäviä ja hyvää oloa aikaansaavia [[Endorfiini|endorfiineja]].<ref>[http://kuntoplus.fi/hyvinvointi/enemman-iloa-arkeen Kunto plus nro 3/2009.]</ref>
==Unenmäärän vaikutus==
Rivi 57 ⟶ 64:
===Liian nukkumisen vaikutus===
Myös liian pitkistä yöunista voi olla haittaa. Useiden laajamittaisten tutkimusten mukaan yhdeksän tai useamman tunnin nukkuminen joka yö on yhteydessä monenlaisiin terveysongelmiin, kuten diabetekseen, ylipainoon, päänsärkyyn, syöpään ja sydänsairauksiin.<ref>Wiseman 2015, s. 77.</ref>
▲Vähintään tunnin pituisten päiväunien avulla voi päästä syvään uneen, jonka jälkeen suorituskyky on yhtä hyvä kuin aamulla. 90 minuutin nokosista voi herätä [[REM-uni]]vaiheen aikana kuten aamullakin.<ref name="hedensjo">{{Kirjaviite | Tekijä = Hedensjö, Björn | Nimeke = Hyvä yö: mitä uni on ja miten sitä saa? | Vuosi = 2014 | Sivu = 127–130 | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Art House | Suomentaja = Ketola, Veli-Pekka | Tunniste = ISBN 978-951-884-539-6 }}</ref>
▲Runsaasti päiväunia nukkuvien vanhusten aivoista löytyy vuonna 2018 julkaistun tutkimuksen mukaan tavanomaista enemmän amyloidiplakkia etenkin käyttäytymistä, muistia ja tunteita hallitsevista aivojen osista<ref>Daytime drowsiness increases risk of Alzheimer's in elderly, study says. https://edition.cnn.com/2018/03/12/health/daytime-sleepiness-dementia-study/index.html</ref>.
== Nukkumistavat ==
| |||