Ero sivun ”Rauni” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Botti muutti Viitteet osion muotoon Lähteet, muutti {{viitteet}} mallinen muotoon {{Viitteet}}, ja siirsi Katso myös osion oikeaan kohtaan. |
Korjattu lähdetietoja. |
||
Rivi 17:
:''Ucko ciet pluvias, metuendaque fulgura vibrat,''<br>
:''Rauna movet ventos, fulmine & ipsa minax.''<ref>https://web.archive.org/web/20160105084427/http://kansanrunous.net84.net/Suomalaisten_muinaisusko/muut_suomalaisten_jumalien_esittelyt.htm Uno Harva: Suomalaisten muinaisusko. 1948.</ref>
Kansanrunoudessa nimeä Rauni ei sellaisenaan tavata. Kuitenkin [[Vermlanti|Vermlannin]] [[metsäsuomalaiset|metsäsuomalaisten]] [[Ison sika|Ison sian runo]]ssa esiintyvä '''Ryönikkä''' eli '''Röönikkä''' tarkoittaa todennnäköisesti Raunia:
Rivi 38:
Ilmaisun ''Wdhen Tulon'' merkitys voi olla joko ''uuden tulon'', ''vuoden tulon'' tai ''veden tulon''. Kaksi ensimmäistä ilmaisua liittyisivät uuteen sadonkorjuuseen, kolmas taas sateeseen.
[[Uno Harva]] pitää Raunia naispuolisena Ukkosen jumaluutena.<ref>https://web.archive.org/web/20160305014751/http://kansanrunous.net84.net/Suomalaisten_muinaisusko/rauni.htm Uno Harva: Suomalaisten muinaisusko. 1948.</ref> Teoksessaan suomalaisten muinaisuskosta Harva käsittelee myös perusteellisesti [[E. N. Setälä]]n ensimmäisenä esittämää näkemystä, että Rauni on personoitu pihlaja ja lähtöisin muinaisskandinaavisesta pihlajaa tarkoittavata sanasta ''raunir'' (ruots. ''rönn'').
[[Martti Haavio]] katsoi Agricolan kuvauksen kertovan "Rauni-ukosta" ja hänen nimeltä mainitsemattomasta vaimostaan sekä näiden pyhistä häistä.<ref name="oit">Martti Haavio: Karjalan jumalat. 1959.</ref>
| |||