Keisarillinen Saksa koostui eri kuningas- ja ruhtinaskunnista, joita johti [[Preussin kuningaskuntaa|Preussin kuningaskunnan]] kuningas [[Saksan keisari]]na. Weimarin tasavallan aikana ruhtinaskunnat muuttuivat [[osavaltio]]iksi, joilla edelleen oli varsin laaja itsehallinto. Mutta jo 31. maaliskuuta 1931 osavaltioiden [[maapäivät]] hajotettiin ja määrättiin uudestaan muodostettavaksi valtiopäivävaalien tulosten mukaisesti. Viikkoa myöhemmin jokaiseen osavaltioon nimitettiin valtakunnanmaaherra, jolla oli valta hajottaa maapäivät.<ref name=Shirer235>Shirer, William 2004, s. 235–236</ref> Tasan vuosi Hitlerin valtaantulon jälkeen, 30. tammikuuta 1934, säädettiin lisäksi laki, jolla osavaltioiden edustukset lakkautettiin, niiden itsehallinto-oikeudet siirrettiin valtakunnalliselle tasolle ja osavaltioiden hallitukset alistettiin valtakunnan hallitukselle.<ref>Tiainen, 1987, s. 456</ref>
