Ero sivun ”Julius Caesar” versioiden välillä

Egyptin tilanne oli Caesarin saapuessa epävakaa. Sijaishallitsijansa [[Pothinus|Pothinuksen]] ohjaama Ptolemaios oli parhaillaan sodassa aikaisemman hallitsijakumppaninsa ja siskonsa [[Kleopatra VII]]:n kanssa, jonka hän oli onnistunut ajamaan pois maasta. Kleopatra oli kuitenkin palannut vaatimaan oikeuttaan valtaistuimeen johtaen uutta armeijaa. Caesar päätti ryhtyä sovittelijaksi ja otti majapaikakseen kuninkaan palatsin Aleksandriassa[[Aleksandria]]ssa, vaikka hänellä ei ollut edes kokonaista legioonaa mukanaan. Hän nosti itsensä tuomarin asemaan ja vaati, että sekä Ptolemaioksen että Kleopatran tulisi esittää valtavaatimuksensa suoraan hänelle. Egyptiläiset eivät yleensä olleet ollenkaan tyytyväisiä Caesarin imperialistiseen käyttäytymiseen ja osoittivat voimakkaasti mieltään häntä vastaan, mutta kun Kleopatra kuuli Caesarin vaatimuksesta, hän päätti turvautua rohkeaan juoneen. Hän salakuljetutti itsensä käärittynä sisilialaisen kauppiaan Apollodoruksen koristeelliseen lahjamattoon. Matto avattiin palatsissa Caesarin edessä ja yllätyksenä roomalaiselle esiin pomppasi 21-vuotias viehätysvoimainen kuningatar.<ref>Plutarkhos, 48.1</ref> Kleopatran tempaus miellytti 52-vuotiasta Caesaria suuresti. Hän löysi Kleopatrasta monia yhtäläisyyksiä itseensä, sillä nuoresta iästään huolimatta Kleopatra oli korkeasti oppinut ja älykäs, sekä lisäksi hyvin määrätietoinen ja kunnianhimoinen. Caesar teki päätöksensä saman päivän aikana: Kleopatra sai takaisin hallitsijuutensa Ptolemaioksen kanssa ja sisaruspari vihittäisiin nimelliseen avioliittoon egyptiläisen kuninkaallisen tavan mukaan. Päätöksenteon jälkeen Caesarista ja Kleopatrasta tuli nopeasti lemmenpari.<ref>Kamm 2006 s. 118; Billows 2009 s. 226; Crompton 2003 s. 80-82</ref>

[[Aleksandria]]ssaPäätös mellakoitiinei rajustityydyttänyt kaikkia osapuolia. Pothinus ja CaesarPtolemaios karkasivat palatsista, nostattivat mellakoita ja lietsoivat vastarintaa. Aleksandrian kuninkaallinen palatsi joutui mellakoissapian vakavaanpiiritetyksi. hengenvaaraanPtolemaioksen vastustus sinetöi Caesarin ja Kleopatran liittolaisuuden.<ref>Crompton 2003 s. 80-82</ref> Caesarin avuksi riensi lopulta [[Pergamon]]in kuningas [[Mithridates (Pergamon)|Mithridates]] ja muita roomalaisille uskollisia joukkoja.<ref>Josephus, Juutalaissodan historia, 1.187–192</ref> Heidän avullaan Caesar sai lyötyä Ptolemaioksen joukot niin merellä kuin maalla. PtolemaioksenSisällissota kuoltuaratkesi [[Niilin taistelu (47 eaa.)|Niilin taistelussa]] ja pakoon ajettu Ptolemaios kuoli tapaturmaisesti. Caesar asetti Kleopatran valtaistuimelle. Kleopatra meni myös egyptiläiseentavan tapaanmukaan naimisiin nuoremman veljensä [[Ptolemaios XIV]]:n kanssa. Vaikka CaesarinCaesarilla oli yhä vastustajia oliEgytissä, vieläKleopatra Afrikassahoukutteli Caesarin jäämään lomalle, lähtikaksi kuukautta kestäneelle Niilin yläjuoksulle suuntautuneelle jokiristeilylle. Loman jälkeen Caesar palasi Roomaan jättäen taakseen avioliittoa toivoneen Kleopatran, kanssajoka pitkällesynnytti risteilyllepian pojan, [[NiiliPtolemaios XV]]:n. yläjuoksulleKuningatar nimesi pojan Caesarin isäksi, mitä tämä ei koskaan julkisesti tunnustanut.<ref>SuetoniusKamm 522006, s.1 116-121</ref>