Tadžikistan on entisen Neuvostoliiton köyhin osa ja se on ollut pitkään melko köyhä valtio. Inhimillisen kehityksen indeksin (HDI) luokittelussa maa sijoittuu [[Luettelo valtioista inhimillisen kehityksen indeksin mukaan| keskitason luokan maiden]] puoliväliin (indeksiluku 0,624 vuonna 2014). Talous on perustunut paljolti [[alumiini]]n ja [[puuvilla]]n viennille. Kuivuus on aiheuttanut nälänhätää vielä 2000-luvullakin. Siksi [[Punainen Risti]] pyysi elokuussa 2001 apua Tadžikistaniin ja Uzbekistaniin.<ref>[http://www.redcross.int/EN/mag/magazine2001_1/tadjikistan.html Tadjikistan - the silent emergency] International Red Cross 2001</ref> Vuosina 2007–2008 maa sai Maailmanpankin kanavoimaa ruoka-apua ankaran talven aiheuttaman kuluttajahintojen räjähdysmäisen nousun jälkeen.<ref>[http://web.worldbank.org/WBSITE/EXTERNAL/COUNTRIES/ECAEXT/KYRGYZEXTN/0,,contentMDK:22703253~pagePK:1497618~piPK:217854~theSitePK:305761,00.html?cid=3001_4 Crisis Response: Europe and Central Asia Region Food Projects] World Bank</ref> Vuonna 2010 maassa puhkesi polioepidemia, ja EU lahjoitti rahaa rokotusohjelmaan.<ref>[http://eeas.europa.eu/delegations/tajikistan/press_corner/all_news/news/2010/20100604_en.htm European Union assists Tajikistan in Fghting Polio] EC 2010</ref>
Maan merkittävin resurssi on vesi. Tadžikistanista saa alkunsa yli 40 % Keski-Aasian vedestä ja maassa sijaitsee 60 % alueen vesivoimapotentiaalista.<ref name="TJ-Figures2015"/> Vettä käytetään puuvillan kasteluun, mutta sitä on alettu hyödyntää myös vesivoiman tuottoon. Maailman korkein pato valmistui 1980 maata halkovaan [[Vahš]]-jokeen [[Norak]]in kaupungin itäpuolelle.<ref>[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/422603/Nurek-Dam Nurek Dam] Encyclopedia Britannica</ref><ref>[http://earthobservatory.nasa.gov/IOTD/view.php?id=35999 Vakhsh River and Lake Nurek, Tajikistan] Earth Observatory. Viitattu 31.12.2010 {{en}}</ref> Sitäkin suurempaa [[Rogunin pato|Rogun]]ia alettiin rakentaa Vahšiin noin 75 kilometriä Norakin padosta yläjuoksulle päin 1976, mutta työt keskeytyivät maan itsenäistyttyä.<ref>[http://english.pravda.ru/business/companies/29-08-2007/96473-tajikistan-0/ Tajikistan cancels world's largest dam project with Russia] Pravda 29.08.2007 {{en}}</ref> Tadžikistan on etsinyt rahoitusta hankkeen uudelleenkäynnistämiseen, mutta naapurimaat, etenkin Uzbekistan, vastustavatvastustivat sitä. Maailmanpankki on päättänyt vuonna 2010 arvioida hankkeen ympäristövaikutuksia.<ref>[http://www.cacianalyst.org/?q=node/5321 Worlds Bank to Assess Rogun Hydropower Project] Caci Analyst 2010</ref> Vuonna 2014 Maailmanpankin toteuttamisselvitys näytti vihreää valoa hankkeelle. Rahoitusta suurhankkeelle on yritetty järjestellä esimerkiksi osakeannilla, mutta näin saavutettiin vain pieni osa tarvittavasta rahoituksesta. Kesällä 2016 hankkeen rakentamisesta vastaava valtionkomissio kuitenkin valitsi suuren italialaisen rakennusyhtiön [[Salini Impregilo]]n hankkeen päätoteuttajaksi. Rakennushankkeen budjettina oli 3,9 miljardia [[Yhdysvaltain dollari|USD]]. Hankkeen toteutus on jaettu neljään osaan. Kallein osa-hanke on 335 metrin korkuisen, maailman korkeimman kivitäytteisen padon rakentaminen (1,95 mrd. USD). Valmistuttuaan Rodunin vesivoimalan on suunniteltu sisältävän kuusi suurta 600 MW:n turbiinia, jolloin voimalan kokonaisteho olisi kolmea suurta ydinvoimalayksikköä vastaava 3 600 MW. Tuotettavalla sähköllä on ajateltu pystyttävän lopettamaan maata vaivannut sähköpula ja ylijäämää myytävän Afganistaniin ja [[Pakistan]]iin.<ref name="eurasianet">{{verkkoviite| osoite= http://www.eurasianet.org/node/79491| nimike=Tajikistan: Italians Picked for Rogun Dam Contract| ajankohta= 1.7.2016 | julkaisija= eurasianet.org| viitattu= 15.9.2016| kieli= {{en}} }}</ref>
