Ero sivun ”Suomen sisällissodan nimet” versioiden välillä

[arvioimaton versio][arvioimaton versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 34:
===Vapaussota===
 
Sodan puhjettua punaisten ja valkoisten välille sotaa kutsuttiin molemmilla puolilla vapaustaisteluksi. Valkoiset tarkoittivat sillä Suomen vapauttamista Venäjän vallasta ja punaiset kansan vapauttamista kapitalismin sorrosta. Nimitystä vapaussota on käytetty lähinnä sodan voittajan niin sanotun valkoisen totuuden näkökulmassa, jonka mukaan sota varmisti Suomen itsenäisyyden kun venäläiset joukot karkotettiin maasta ja suomalainen punakaarti voitettiin. Nimitys vastasi alkujaan lähinnä eteläpohjalaisten suojeluskuntalaisten kuvaa tapahtumista, sillä heidän sotansa alkoi venäläisten aseistariisumisesta eikä punaisten vallankumouksesta. Yleiseen käyttöön termi vakiintui valkoisessa Suomessa vasta jälkeenpäin, ja vapaussota-myyttiä vaalittaessa korostettiin usein epähistoriallisesti enemmän ulkoista vihollista kuin sisäistä kahtiajakoa.
 
Myöhemmin nimitystä on puolustettu sillä että punaisten voitto olisi tuhonnut Suomen itsenäisyyden ja maa olisi päätynyt osaksi Neuvostoliittoa. Joidenkin historiantutkijoiden mukaan viimeksi mainittu käsitys on kontrafaktista päättelyä, jossa mennyttä aikaa on yritetty arvioida sodan jälkeisen historian valossa, ja "jossittelua" mahdollisella mutta toteutumattomalla historialla. Useimmat historioitsijat arvioivat kuitenkin tämän kehityskulun todennäköiseksi.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko="Professorien mielestä punaisten voitto olisi vienyt Suomelta itsenäisyyden"|Julkaisu=HS|Ajankohta=18.10.2007|Julkaisija=Helsingin Sanomat}}</ref> Sisäisen vallankumouksen ja liittymisen Neuvostoliittoon koki Ukraina 1918-19, mutta vasta jonkin verran 1918 sodan jälkeen<ref>{{Lehtiviite|Otsikko=Ukrainan itsenäisyyssota|Julkaisu=Wikipedia|Ajankohta=2017-02-05|www=https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Ukrainan_itsen%C3%A4isyyssota&oldid=16255245|Kieli=fi}}</ref>. Joidenkin venäläissotilaiden motivaatio taisteluun Suomen alueesta oli lopulta alhainen, mutta myös taisteluvalmiutta oli: Leninin hallitus joutui pakottamaan Venäläisen punakaartin kenraali Jeremejevin lopettamaan omavaltaisen väliintulon,<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Heikki Ylikangas|Nimeke=Rata Rautuun, Ratkaisutaistelu Karjalan kannaksella 1918|Vuosi=2012|Sivu=|Julkaisija=WSOY}}</ref> joka oli neuvosto-Venäjän ja Saksan solmiman Brest-Litovskin rauhansopimuksen vastainen. Suomen itsenäisyyden oli ensimmäisenä tunnustanut neuvosto-Venäjän bolsevikkihallitus, mikä oli ollut ratkaiseva edellytys muiden valtioiden tunnustuksille.