Ero sivun ”K. J. Ståhlberg” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
p Elonet-linkin päivitys. Merkkaus: Sisältö korvattu |
|||
Rivi 48:
Ståhlberg toimi Helsingin yliopiston hallinto-oikeuden professorina vuosina 1908–1918. Poliittisen uransa alusta elämänsä loppuun asti hän oli [[liberaali]]. Ståhlbergin ''[[sosiaaliliberaali|sosiaaliliberaalille]]'' ajattelulle oli keskeistä kansanvaltaisuus, vapaamielisyys, yleinen ja yhtäläinen äänioikeus, sosiaaliset uudistukset sekä kaikkien kansankerrosten liittäminen yhteiskunnalliseen toimintaan. Hän oli [[Nuorsuomalainen puolue|Nuorsuomalaisen Puolueen]] johtohenkilöitä, puolueen sosiaaliliberaalin siiven eli ”varpusten” henkinen johtaja. Sääty-yhteiskunnan aikana hän oli ollut [[Hamina]]n kaupungin valitsema valtiopäivämies [[säätyvaltiopäivät|säätyvaltiopäivien]] porvarissäädyssä. Keväällä 1905 Ståhlberg oli kannattanut muusta porvarissäädystä poiketen yleistä ja yhtäläistä äänioikeutta miehille talonpoikais- ja porvarissäädyn vaaleissa. Ståhlberg oli myös senaattori ja toimi niin sanotun [[Mechelinin senaatti|Mechelinin senaatin]] kauppa- ja teollisuustoimituskunnan päällikkönä (eli kauppa- ja teollisuusministerinä) 1905–1907. Hän erosi, koska ei voinut hyväksyä [[eduskunta|eduskunnan]] muotoilemaa, kauppa- ja teollisuustoimialan piiriin kuuluvaa jyrkkää [[alkoholijuoma|alkoholin]] [[kieltolaki]]a. Venäläistämispolitiikan suhteen Ståhlberg oli kannattanut perustuslaillista, passiivista vastarintaa.
Ståhlberg toimi [[eduskunnan puhemies|eduskunnan puhemiehenä]]
Ståhlberg toimi presidenttinä vuosina 1919–1925. Hänen presidenttikautensa keskeisiä ongelmia olivat Suomen sisällissodan jälkiselvittelyt, vuoden 1921 [[suojeluskuntaselkkaus|suojeluskuntakriisi]] ja ristiriidat kommunistien kanssa. Tapahtumien yhteydessä Ståhlbergin ja hänen perheenjäsentensä henkeä uhattiin. Vuosina 1906–1925 Ståhlberg oli keskeisesti mukana rakentamassa suomalaisen parlamentarismin perustusta, joka on kestänyt vähäisin muutoksin 2000-luvulle asti.
|