Wikipedia

Ero sivun ”Suomalaisuuden liitto” versioiden välillä

Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Kumottu muokkaus 17671197, jonka teki Uusimies (keskustelu) Kyllä kirjoitetaan.
Merkkaus: Kumoaminen
Abc10 (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
97 188 muokkausta
yleisnimenä pienellä
Rivi 32:
Suomalaisuuden Liitto perustettiin [[J. V. Snellman]]in syntymän satavuotispäivänä [[12. toukokuuta]] [[1906]].<ref>''Vuosisata suomalaisuuden puolesta'', s. 16.</ref> Järjestön tehtäväksi asetettiin ennen kaikkea suomen kielen ja [[Suomalainen kirjallisuus|suomalaisen kirjallisuuden]] vaaliminen sekä kansallishengen herättäminen. Liiton ensimmäiseen hallitukseen kuului edustajia kaikista suomenkielisistä puolueista. Siihen kuuluivat [[Juhani Aho]], [[Yrjö Sirola]], [[J. K. Paasikivi]], [[Eero Erkko]] ja [[Otto Wille Kuusinen]].<ref>{{Verkkoviite | Osoite=http://www.suomalaisuudenliitto.fi/?page_id=40 | Nimeke=Suomalaisuuden liiton historia | Julkaisija=Suomalaisuuden Liitto | Viitattu=8.9.2013}}</ref>
Pitkäaikainen Suomen tasavallan presidentti [[Urho Kekkonen]] liittyi Suomalaisuuden liiton jäseneksi vuonna 1926, samana vuonna kuin toinen myöhemmin tasavallan presidenttinä toiminut liiton jäsen [[Risto Ryti]]. Hovioikeuden [[auskultantti]] Urho Kekkonen oli vuonna 1927 valtaamassa Liittoaliittoa [[Aktivismi (sortokaudet)|aktivistien]] johtoon. Kekkonen tuli valtauksessa valituksi liiton keskushallitukseen. Kekkonen valittiin vuonna 1929 varapuheenjohtajaksi ja puheenjohtajana hän toimi vuosina 1930−1932. Kekkonen ja muut aktivistit voimistivat liiton suomalaisuustyötä, mikä kiihdytti kielitaistelua.<ref>''Vuosisata suomalaisuuden puolesta'', 26–29.</ref> Urho Kekkonen kiinnitti erityisesti huomiota ruotsinkielisten alueiden suomalaisvähemmistöihin, ja kirjoitti [[Suomalainen Suomi]] -lehdessä vuonna 1931, että ”Suomessa harjoitetaan kielisortoa – – ruotsalaiset harjoittavat sitä suomenkielisiä lapsia ja heidän vanhempiaan kohtaan häikäilemättömämmin ja laajemmassa mittakaavassa kuin olisi voitu konsanaan ajatella.”<ref>''Vuosisata suomalaisuuden puolesta'', s. 34.</ref> Kekkonen oli Suomalaisuuden liiton kunniajäsen elämänsä loppuun asti.<ref>''Vuosisata suomalaisuuden puolesta'', 71, 226.</ref>
 
[[Fennomania#.E2.80.9DAitosuomalaisuus.E2.80.9D_jatkaa_fennomanian_perint.C3.B6.C3.A4|Aitosuomalaiset]] vaativat ruotsin kieltä vapaaehtoiseksi aineeksi [[oppikoulu]]issa. Tilalle tarjottiin [[Englannin kieli|englantia]]. Muun muassa maisteri [[Elsa Enäjärvi-Haavio|Elsa Enäjärvi]] kirjoitti Suomalaisuuden liiton vuonna 1929 julkaiseman ''Englanti ruotsin sijaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomalaisiin kouluihin'' -nimisen pamflettinsa lopuksi: ''”Tämä asia on periaatteellisesti ja käytännöllisesti vastaansanomaton. Tässä ei ole kysymys ruotsalaisvihasta eikä Ruotsin halventamisesta, vaan tässä on puhe eräästä Suomen kulttuurikansan elinkysymyksestä.”''<ref name="Historia">{{Kirjaviite | Tekijä=Enäjärvi, Elsa | Nimeke=Englanti ruotsin sijaan ensimmäiseksi vieraaksi kieleksi suomalaisiin kouluihin | Selite=Kansallisia kysymyksiä n:o 2 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Suomalaisuuden liitto | Vuosi=1929}}</ref>
 
Liitto aloitti sukunimien suojaustoiminnan vuonna 1914. LiitonSen toimistoon kerättiin tätä työtä varten kymmeniä tuhansia nimiä käsittävä kortisto. LiittoSe oli keskeisesti mukana Kalevalan riemuvuoden 1935 suuressa nimenmuutosliikkeessä. Liitto antoi viranomaisille lausuntoja nimenmuuttoasioissa 1980-luvulle saakka ja julkaisi sukunimioppaita.<ref name="Historia"/>
 
Suomen itsenäistyttäitsenäistyttyä Liittoliitto toimi liputuskulttuurin vakiinnuttamiseksi ja kehittämiseksi. Liputusvalistus on edelleen tärkeässä asemassa liiton toiminnassa. Liitto on julkaissut useita lippuoppaita. Vuodesta 1957 alkaen Liittose on järjestänyt itsenäisyyspäivänä valtakunnallisen lipunnostotilaisuuden Helsingin [[Tähtitorninmäki|Tähtitorninmäellä]].<ref name="Historia"/>
 
1930-luvulla Liittoliitto teki aktiivisesti [[Unkari]]in ja [[Viro]]on suuntautunutta heimotyötä. Vuodesta 1933 alkaen Liittoliitto julkaisi kulttuuripoliittista aikakauslehti ''[[Suomalainen Suomi|Suomalaista Suomea]]'', joka ilmestyy nykyään itsenäisenä ''[[Kanava (aikakauslehti)|Kanava]]''-nimisenä lehtenä. Suomalaisuuden Liiton heimojuhlassa 1938 olivat mukana muun muassa [[Kyösti Kallio]], Urho Kekkonen, [[A. K. Cajander]], [[Santeri Ivalo]] ja [[Otto Manninen]].<ref name="Historia"/>
 
[[Toinen maailmansota|Toisen maailmansodan]] jälkeen Liitonliiton toiminta väheni, ja se siirtyi Erkki Salosen puheenjohtajakaudella 1950-luvulla enemmän kulttuuripolitiikan saralle. Suomalaisuuden liitto järjesti tuolloin muun muassa yhteiskuntapoliittisia neuvottelupäiviä yhdessä [[maakuntaliitto]]jen kanssa. Liitto oli näkyvänä aloitteentekijänä ja toteuttajana useissa kansallisiin merkkivuosiin liittyvissä tempauksissa ja tapahtumissa. 1980-luvun lopulta lähtien liiton keskeiseksi toiminta-alueeksi nousi jälleen kielipolitiikka muun muassa [[pakkoruotsi]]n vastustamisen kautta. [[Neuvostoliitto|Neuvostoliiton]] romahtaminen lisäsi myös mahdollisuuksia heimotyöhön Suomen lähialueilla. LiittoSe järjesti vuonna 1989 Viro-keräyksen, jonka tuotolla perustettiin Viro-säätiö tukemaan virolaisten kulttuuria ja koulutusta. Liiton jäsenlehti ''Suomen mieli'' on ilmestynyt 1980-luvun lopulta alkaen.<ref name="Historia"/>
 
Vuonna 1998 ryhmä kansallismielisiä nuoria perusti Helsingissä [[Suomen Sisu]] -järjestön ja aloitti yhteistyön Suomalaisuuden Liiton kanssa. Liitto halusi myös nuoremmat sukupolvet puhumaan suomenkielisen kulttuurin puolustamisen puolesta ja toimimaan pakkoruotsia vastaan. Suomen Sisusta tuli vähäksi aikaa Suomalaisuuden liiton nuorisojärjestö. Vuonna 2000 Suomen Sisu erotettiin Suomalaisuuden liitosta. Taustalla olivat linjaerimielisyydet: Suomalaisuuden Liitto keskittyi pakkoruotsiin, kun taas Sisulle maahanmuuttokriittisyys oli tärkeä teema.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hannula, Milla | Nimeke=Maassa maan tavalla: Maahanmuuttokritiikin lyhyt historia | Sivu=33–39 | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=2011 | Tunniste=ISBN 978-051-1-24871-2}}</ref> Myöhemmin Suomen Sisun jäseniä, kuten Sisun entinen puheenjohtaja [[Teemu Lahtinen]], on ollut Suomalaisuuden liiton hallituksessa.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Hänninen, Jera & Hänninen, Jyri | Nimeke=Tuhansien aatteiden maa: Ääriajattelu nyky-Suomessa | Sivu=80 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2010 | Tunniste=ISBN 978-951-0-36072-9}}</ref>
Rivi 55:
Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto sääntöjensä mukaan harjoittaa tutkimus-, tiedotus- ja julkaisutoimintaa, edistää viranomaisten ja kansalaisjärjestöjen yhteistoimintaa, huolehtii suomalaisesta lippu- ja nimikulttuurista, avustaa yhteisöjä ja yksityisiä henkilöitä suomalaisuuskysymysten hoitamisessa sekä järjestää esitelmä-, keskustelu ja muita vastaavia tilaisuuksia.<ref name="säännöt"/>
 
Suomalaisuuden liitto korostaa olleensa aina puoluepoliittisesti sitoutumaton. LiitonSen jäsenyys on avoin kaikille suomalaiselle.<ref name="Historia"/> ”Suomalaisuuden Liitto arvostaa kaikkia maailman kansoja ja pyrkii toiminnassaan edistämään erityisesti Suomen kansan aineellista ja henkistä hyvinvointia.”<ref name="Historia"/>
 
== Kielipolitiikka ==
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/wiki/Suomalaisuuden_liitto”