Ero sivun ”Kaupunki” versioiden välillä

[[Kaupungistuminen]] alkoi maanviljelyn myötä ensimmäisenä [[Lähi-itä|Lähi-idässä]]. Keski-Euroopassa kaupungit olivat keskiajalla erotettu ympäröivästä maaseudusta [[kaupunginmuuri|muureilla]], ja kaupankäynnin verottamisen vuoksi kaupunkien rajoilla oli tulliaitaukset. [[Teollistuminen|Teollistumisen]] myötä kaupungit ovat laajentuneet alueellisesti, ja autoistuminen on edelleen laskenut kaupunkien väestötiheyttä 1900-luvulla. Kaupunki oli aiemmin sekä hallinnollisesti että maantieteellisesti selkeästi rajattavissa oleva kokonaisuus, mutta esikaupungistumisen myötä tämä rajaaminen on käynyt hankalammaksi. Kaupunkimaisen asutuksen piirteitä on myös sellaisissa tiheästi asutuissa yhdyskunnissa, jotka eivät kutsu itseään kaupungeiksi.

Kaupunkien koko vaihtelee huomattavasti riippuen siitä, puhutaanko hallinnollisesta kaupungista vai hallinnollisten rajojen yli jatkuvasta kaupunkialueesta. Kaupunkiväestön lisäksi Pohjoismaissa on jo vuosikymmeniä tarkasteltu myös [[taajama|taajamien]] väestöä. Muualla maailmalla kaupungin määritelmät vaihtelevat huomattavasti, mikä vaikeuttaa tilastojen vertailua. Voidaan kuitenkin arvioida, että vuonna 2007 jo puolet maailman väestöstä asui kaupungeissa tai kaupunkimaisissa taajamissa.<ref>[http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/bio/bioja/vk/yli-pelkonen/ Helsingin yliopiston väitöstiedote, 24.11.2006: Ekologisen tiedon merkitys kaupunkisuunnittelussa korostuu]</ref>