|
=== 1980-luku ===
Kausi 1980–1981 oli nousijajoukkue JoKP:lle vaikea, ja sarjapaikka säilyi vasta karsintojen kautta.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Aarne Honkavaara (toim.)|Nimeke=Jääkiekkokirja 1981–1982|Vuosi=1981|Sivu=|Julkaisija=Suomen Jääkiekkoliitto}}</ref> Seuraavat kaudet olivatkin sitten selkeästi parempia JoKP:n päästyä myös mukaan pudotuspeleihin. Kausi 1982–1983 oli JoKP:n ensimmäinen kausi, joka pelattiin jäähallissa. Uusi halli ja menestys kaukalossa saivat aikaan buumin, jonka ansiosta 1. divisioonan runkosarjassa toiseksi sijoittuneella JoKP:lla oli sarjan paras yleisökeskiarvo, 2959 silmäparia. JoKP:n tehotrion hyökkäyspäässä muodostivat Jon Fontas, Pekka Räsänen ja Hannu Kapanen, jotka iskivät yhteensä 84 maalia. Kauden päätteeksi JoKP pääsi pelaamaan SM-liigan karsintoja Oulun Kärppiä vastaan. Kärpät oli kuitenkin parempi otteluvoitoin 3–2 säilyttäen täten pääsarjapaikkansa. Haave liigasta jäi kuitenkin kytemään Joensuussa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Aarne Honkavaara et.al. (toim.)|Nimeke=Jääkiekkokirja 1982-83|Vuosi=1982|Sivu=|Julkaisija=Jääkiekon SM-Liiga Ry}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Aarne Honkavaara (toim.)|Nimeke=Jääkiekkokirja 1983–84|Vuosi=1983|Sivu=|Julkaisija=Jääkiekon SM-Liiga ry}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=https://www.jatkoaika.com/Artikkeli/82-83-%E2%80%93-katto-p%C3%A4%C3%A4n-p%C3%A4%C3%A4lle/81975|nimeke=82–83 – Katto pään päälle|tekijä=Miikka Mikkola|julkaisu=Lätkää vuodesta '74 – divarihistorian kertauskurssi|ajankohta=2003|julkaisija=Jatkoaika.com|viitattu=}}</ref>
Kausi 1980–1981 oli nousijajoukkue JoKP:lle vaikea, vaikka joukkueeseen oli hankittu edelliselle kaudelle HIFK:ssa mestaruuden voittanut ja kovat tehot iskenyt [[Hannu Kapanen]]. JoKP jäi runkosarjassa (kotipeleissä ka. 1618 katsojaa) viimeiseksi ja joutui 1. divisioonan karsintasarjaan. JoKP kuitenkin uusi sarjapaikkansa selvästi johtotähtenään kuudessa karsintasarjan ottelussa 9 maalia iskenyt Kapanen. Huomionarvoista on, että Saipan penkin taakse jo siirtynyt Pentti Matikainen tuli auttamaan entistä seuraansa karsintaotteluihin<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Hannu Kauhala|Nimeke=Mies joka vei Leijonat mitaleille|Vuosi=2016|Sivu=|Julkaisija=Tammi}}</ref>, "Pena" iski karsinnoissa tehot 4 + 4 = 8.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Aarne Honkavaara (toim.)|Nimeke=Jääkiekkokirja 1981–1982|Vuosi=1981|Sivu=|Julkaisija=Suomen Jääkiekkoliitto}}</ref>
Seuraavina kausina menestys oli vaatimattomampaa, mutta keväällä 1987 Tapani Hämäläisen valmentama nuori joukkue (keski-ikä 22 vuotta) pääsi taas maistelemaan liigakarsintaa. Neljän joukkueen karsintasarjassa Tuton, HPK:n sekä Kalpan taidot olivat kuitenkin liikaa Jokipojille, joka jäi jumboksi saatuaan vain yhden tasapelipisteen.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Juho Lintula|Nimeke=Puoli vuosisataa susirajakiekkoa. Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003|Vuosi=2004|Sivu=101-103, 107-109|Julkaisija=Joensuun Kiekko ry}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Aarne Honkavaara, Ari Mennander, Jukka-Pekka Vuorinen (toim.)|Nimeke=Jääkiekkokirja 1987-88|Vuosi=1987|Sivu=|Julkaisija=. Uusi Suomi / Kiekkolehti}}</ref>
Kausi 1981–1982 oli selkeästi edellistä parempi JoKP:n sijoituttua runkosarjassa viidenneksi. Eikä ihme, sillä noin puolet joukkueesta oli vaihtunut ja uusia vahvistuksia oli hankittu etenkin Savonlinnasta. Sapkosta kaapattu valmentaja [[Kaj Rosvall|Kai Rosvall]] toi mukanaan myös tehohyökkääjät Erkki Huttusen ja [[Jari Hämäläinen|Jari Hämäläisen]], joiden rinnalla Hannu Kapanen paukutteli koko sarjan maalikuninkaaksi 30 osumallaan. JoKP yleisökeskiarvo runkosarjan kotiotteluissa oli 1938 katsojaa. Pudotuspelien ensimmäisellä kierroksella vastaan tuli Jyp, joka pudotti JoKP:n jatkosta otteluvoitoin 2–1.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Aarne Honkavaara et.al. (toim.)|Nimeke=Jääkiekkokirja 1982-83|Vuosi=1982|Sivu=|Julkaisija=Jääkiekon SM-Liiga Ry}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.jatkoaika.com/Artikkeli/81-82-%E2%80%93-yll%C3%A4tykselliset-pudotuspelit/81981|nimeke=81–82 – Yllätykselliset pudotuspelit|tekijä=Miikka Mikkola|julkaisu=Lätkää vuodesta '74 – divarihistorian kertauskurssi|ajankohta=2003|julkaisija=Jatkoaika.com|viitattu=18.11.2017}}</ref>
Vielä kaudella 1987-1988 JoKP joutui pettymään jäätyään niukasti Liiga-karsintojen ulkopuolelle, mutta lopulta kausi 1988̣–1989 olikin sitten täysosuma. Jokipojat pelasi vakuuttavasti läpi kauden johtaen sarjaa 8. kierroksesta runkosarjan loppuun saakka. Divisioonan voittajana JoKP:lla oli edessään karsintasarja SM-Liigassa viimeiseksi jäänyttä Porin Ässiä vastaan. Kumpikin joukkue voitti kaksi ensimmäistä kotiotteluaan ja lopulta edessä oli ratkaiseva 5. ottelu. Täysi tupa 5040 katsojaa todisti JoKP-hurmosta kotijoukkueen taisteltua voiton maalein 5-3. Jokipojat oli noussut ensimmäistä kertaa SM-Liigaan.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Juho Lintula|Nimeke=Puoli vuosisataa susirajakiekkoa. Joensuulaista jääkiekkoilua 1953-2003|Vuosi=2004|Sivu=109-110, 113-117|Julkaisija=Joensuun Kiekko ry}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Aarne Honkavaara, Ari Mennander, Jukka-Pekka Vuorinen (toim.)|Nimeke=Jääkiekkokirja 1989–90|Vuosi=1989|Sivu=|Julkaisija=Uusi Suomi Oy / Kiekkolehti}}</ref>
Kausi 1982–1983 oli JoKP:n ensimmäinen kausi, joka pelattiin jäähallissa. Joensuu oli saanut jäähallin viimeisten ykkösdivisioonapaikkakuntien joukossa. Runkosarjassa JoKP sijoittui toiseksi yhden pisteen HPK:ta perässä. Uusi halli, mielenkiintoiset pelaajat ja menestys kaukalossa saivat aikaan buumin, jonka ansiosta JoKP:lla oli 1. divisioonan runkosarjassa paras yleisökeskiarvo, 2959 silmäparia (Kalpa 2542; Jyp 2294). JoKP:n tehotrion hyökkäyspäässä muodostivat [[Jon Fontas]], Pekka Räsänen ja [[Hannu Kapanen]], jotka iskivät yhteensä 84 maalia. Tehokkaiden hyökkääjien ohella myös joukkueen puolustuspelaaminen oli erinomaista JoKP:n päästettyä sarjassa toiseksi vähiten maaleja. Maalin vartioinnista huolehtivat puoliksi kauden pelanneet kokenut [[Tapio Pohtinen]] (90,98 %) ja 19-vuotias [[Juha Jääskeläinen (jääkiekkomaalivahti)|Juha Jääskeläinen]] (90,35 %). 1.divisioonan Play Off -otteluissa JoKP kukisti Kalpan otteluvoiton 3–1 ja pääsi kauden päätteeksi pelaamaan SM-Liigakarsintoja Oulun Kärppiä vastaan. Karsintasarjassa Kärpät oli kuitenkin parempi otteluvoitoin 3–2 säilyttäen täten pääsarjapaikkansa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Aarne Honkavaara (toim.)|Nimeke=Jääkiekkokirja 1983–84|Vuosi=1983|Sivu=|Julkaisija=Jääkiekon SM-Liiga ry}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.jatkoaika.com/Artikkeli/82-83-%E2%80%93-katto-p%C3%A4%C3%A4n-p%C3%A4%C3%A4lle/81975|nimeke=82–83 – Katto pään päälle|tekijä=Miikka Mikkola|julkaisu=Lätkää vuodesta '74 – divarihistorian kertauskurssi|ajankohta=2003|julkaisija=Jatkoaika.com|viitattu=18.11.2017}}</ref>
Liiga-kaudelle 1989–90 JoKP hankki muutaman vahvistuksen, joista nimekkäin oli Winnipeg Jetsin organisaatiosta saapunut paluumuuttaja [[Markku Kyllönen ]]. Aivan kauden kynnyksellä valmentajaksi vaihtui Ässiä vielä keväällä valmentanut [[Tapio Flinck|Tapio Flinck,]] joka arveli sijojen 7–10 tavoittelemisen olevan Jokipojille aivan realistista. Totuus Liigan ja JoKP:n tasoistatasosta paljastui kuitenkin heti syksyn peleissä, joissa tuli paljon tappioita , myös useita suurinumeroisia, ja pisteitä kertyi vain harvakseltaan . Joukkue taisteli kuitenkin useita kertoja tasaisesti sortuen lähinnä huonoon maalintekotaitoon<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=|Julkaisu=Karjalainen|Ajankohta=15.9.1990|Julkaisija=}}</ref>. JoKP pysyi karsijan paikalla käytännössä läpi koko runkosarjan . JoKP:n paras pistemies Tero Arkiomaa oli Liigan pistepörssissä vasta sijalla 48 teholukemin 18 + 14 = 32. Arkiomaa jäi kuitenkin tuolla kaudella liigahistoriaan tehtyään peräti 6 maalia yhdessä ottelussa, kun sarjajumbo Jokipojat hämmästyttävällä tavalla murskasi sarjaa tuolloin johtaneen Ilveksen Tampereella maalein 4-11. Vaatimattomasta menestyksestä huolimatta JoKP:n kotipelejä kävi katsomassa hieno määrä eli keskimäärin 3 799 katsojaa ottelua kohden. Liigakarsinnoissa revanssinhaluinen Ässät voitti kaksi ensimmäistä kohtaamista maalin erolla (3–2 ja 4–5), mutta kolmannessa ottelussa se ei antanut enää JoKP:lle mitään mahdollisuuksia jyrätenja jyräsi takaisin Liigaan maalein 9-4 ja otteluvoitoin 3-0 . JoKP:lla oli edessään paluu 1. divisioonaan.<ref> {{Kirjaviite|Tekijä=Juho Lintula ,|Nimeke=Puoli svuosisataa susirajakiekkoa. Joensuulaista jääkiekkoilu 1953-2003|Vuosi=2004|Sivu=118-123 |Julkaisija=Joensuun Kiekko ry}}</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Aarne Honkavaara (toim.)|Nimeke=Jääkiekkokirja 1990–91|Vuosi=1990|Sivu=|Julkaisija=Uusi Suomi Oy / Kiekkolehti}}</ref> ▼Kauden 1983–1984 JoKP aloitti voitokkaasti kukistettuaan kotipelissään Lukon 8–5. Seurauksena Lukon valmentaja Esko Mäkelä sai heti kauden alussa kenkää<ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.sinikeltainen.net/rauman-lukko-1983-1984|nimeke=1983–1984 {{!}} Rauman Lukko werkossa|julkaisu=www.sinikeltainen.net|viitattu=2017-11-11|ietf-kielikoodi=fi}}</ref>! Lukko kuitenkin voitti lopulta 1.divisioonan runkosarjan ja nousi myös takaisin SM-Liigaan. JoKP puolestaan oli runkosarjan kolmas sekä sarjan paras yleisöjoukkue saatuaan Mehtimäen kotipeleihin keskimäärin 2912 katsojaa (Jyp 2459; Kalpa 2310). JoKP:n paras pistemies oli Jon Fontas tehoin 27 + 36 = 63, mikä oikeutti 1.divisioonan pistepörssissä kolmanteen sijaan. Pudostuspeleissä JoKP:tä vastaan asettui KooKoo. JoKP voitti ensin kotonaan 5–2, mutta KooKoo oli parempi kahdessa seuraavassa ottelussa päästen pudotuspelien toiselle kierrokselle.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Aarne Honkavaara (toim.)|Nimeke=Jääkiekkokirja 1984–85|Vuosi=1984|Sivu=|Julkaisija=Jääkienkon SM-Liiga ry}}</ref>
Seuraavat kaksi kautta olivat Jokipoikien osalta edellisiin verrattuna vaisumpia. Kaudeksi 1984–1985 1. divisioona oli laajennettu 12 joukkueen kokoiseksi. JoKP sijoittui sarjassa viidenneksi jääden niukasti SM-Liigan karsintasarjan ulkopuolelle. Kotiotteluissa JoKP tarjosi katsojille (ka. 2 045 / ottelu) hyviä pelejä läpi kauden häviten kotona vain yhden ottelun. Kaudelle 1985–86 JoKP:n kokoonpano heikkeni selvästi ja joukkue teki 1. divisioonassa toiseksi vähiten maaleja (169 kpl). Niinpä joukkue päätyi vaatimattomalle 7. sijalle runkosarjassa.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Aarne Honkavaara (toim.)|Nimeke=Jääkiekkokirja 1985–86|Vuosi=1985|Sivu=|Julkaisija=Jääkiekon SM-Liiga ry}}</ref><ref>{{Verkkoviite|osoite=http://www.jatkoaika.com/Artikkeli/85-86-%E2%80%93-kun-v%C3%A4in%C3%B6-saapui-kuopioon/81804|nimeke=85–86 – Kun Väinö saapui Kuopioon|tekijä=Miikka Mikkola|julkaisu=Lätkää vuodesta '74 - divarihistorian kertauskurssi|ajankohta=2003|julkaisija=Jatkoaika.com|viitattu=26.12.2017}}</ref>
Kauteen 1986-87 JoKP:n lähti kovasti muuttuneella ja nuorella joukkueella (keski-ikä 22 vuotta). Tapani Hämäläisen valmentaman joukkueen itselleen asettama tavoite oli neljäs sija, mikä oikeuttaisi pääsyyn viimeisenä joukkueena mukaan liigakarsintaan. JoKP saavuttikin tämän tavoitteen jättäen Saipan viidenneksi yhden pisteen erolla. Runkosarjassa joukkueen kotipelien yleisökeskiarvo oli 2665 katsojaa ja paras pistemies kolmatta kautta peräkkäin [[Jari Hämäläinen]] (34+29 = 63). Karsintasarjassa Tuton, HPK:n sekä Kalpan taito ja kokemus olivat Jokipojille liikaa: joukkue jäi jumboksi saalistettuaan vain yhden pisteen tasapelillä Tutoa vastaan.<ref>Lintula, s. 107-109</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Aarne Honkavaara, Ari Mennander, Jukka-Pekka Vuorinen (toim.)|Nimeke=Jääkiekkokirja 1987-88|Vuosi=1987|Sivu=|Julkaisija=Uusi Suomi / Kiekkolehti}}</ref>
Kauden 1987–88 päätteeksi kahdelle 1. divisioonan kärkijoukkueelle oli luvassa suora nousu SM-liigan laajennuksen takia. Lisäksi kolmanneksi sijoittuva oli pääsevä liigakarsintaan. Vähintään liigakarsintoihin tähdännyt JoKP oli vahvistanut joukkuettaan edellisestä kaudesta mm. tsekkisentteri [[Vladimír Kýhos|Vladimir Kyhosilla]] ja HIFK:sta tulleella nuorella [[Jari Laukkanen (jääkiekkoilija)|Jari Laukkasella]]. JoKP:n kausi eteni aluksi suunnitellusti, kunnes päättyi lopulta suureen pannukakkuun: Aivan viimeisillä kierroksilla tulleiden tappioiden vuoksi Kiekko-Reipas livahti kahden pisteen turvin JoKP:n ohi runkosarjan kolmanneksi eli viimeiselle karsintapaikalle. Pettynyttä seuraa ehkä hieman lohdutti sarjan paras kotiotteluiden yleisökeskiarvo, 2 772 henkeä.<ref>Lintula, s. 109-110</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Aarne Honkavaara (toim.)|Nimeke=Jääkiekkokirja 1988–89|Vuosi=1988|Sivu=|Julkaisija=Us-Mediat OY / Kiekkolehti}}</ref>
Kaudelle 1988̣–1989 JoKP asetti tavoitteekseen liigakarsintapaikan eli sijoittumisen kahden parhaan joukkoon. Valmennuskaksikko Tapani Hämäläinen ja Juha Eskelinen valitsivat pelaajia tiukalla seulalla, minkä vuoksi edellisen kauden joukkueesta kymmenen pelaajaa vaihtui uusiin.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Ajankohta=5.10. ja 26.10.1988|Julkaisija=}}</ref> Puheenjohtajansa Keijo Tervon mukaan JoKP oli nyt edellisvuotta nuorempi, taistelutahtoisempi, liigakokeneempi ja tasaisempi.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=|Julkaisu=JoKP:n kausijulkaisu 1988–89|Ajankohta=1988|Julkaisija=}}</ref> Näillä eväillä Jokipojat pelasi tasaisen vakuuttavasti läpi kauden johtaen sarjaa 8. kierroksesta alkaen runkosarjan loppuun saakka ja päätyen 68 pisteeseen. Pahin kilpailija Jokerit jäi 4 pisteen päähän. Runkosarjassa JoKP:n paras pistemies oli 20-vuotias varusmies [[Tero Arkiomaa]] teholukemin 36+35=71. Maalivahdit [[Henry Eskelinen]] (17 pelattua ottelua) ja [[Juha Jääskeläinen (jääkiekkomaalivahti)|Juha Jääskeläinen]] (33 pelattua ottelua) loistivat maalivahtien tilaston kärkikaksikkona.<ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Aarne Honkavaara, Ari Mennander, Jukka-Pekka Vuorinen (toim.)|Nimeke=Jääkiekkokirja 1989–90|Vuosi=1989|Sivu=|Julkaisija=Uusi Suomi Oy / Kiekkolehti}}</ref> Divisioonan voittajana JoKP:lla oli edessään karsintasarja SM-Liigassa viimeiseksi jäänyttä Porin Ässiä vastaan. Ensimmäisessä ottelussa Mehtimäellä 16.2.1989 JoKP kukisti Ässät niukasti 5-4 Jyrki Mannisen jatkoaikamaalilla. Toisen osa-ottelun Porissa Ässät voitti samoin lukemin 5–4. Kolmannessa ottelussa JoKP luisteli Ässät kumoon murskalukemin 5–1. Seuraavaksi oli jälleen Ässien vuoro voittaa kotonaan (5–3), minkä jälkeen edessä oli ratkaiseva ottelu Joensuussa. Maaliskuun 1. päivänä täysi tupa 5040 katsojaa todisti JoKP-hurmosta kotijoukkueen jyrätessä toisessa erässä jo 4–0-johtoon. Ässät viritteli vielä kiriä kolmannessa erässä, mutta lopulta ottelu päättyi Jokipoikien voittoon maalein 5-3. Joensuulaisseura oli noussut ensimmäistä kertaa SM-Liigaan!<ref>Lintula, s. 116–117</ref><ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=|Julkaisu=Helsingin Sanomat|Ajankohta=2.3.1989|Julkaisija=}}</ref>
▲Liiga-kaudelle 1989–90 JoKP hankki muutaman vahvistuksen, joista nimekkäin oli Winnipeg Jetsin organisaatiosta saapunut paluumuuttaja [[Markku Kyllönen]]. Aivan kauden kynnyksellä valmentajaksi vaihtui Ässiä vielä keväällä valmentanut [[Tapio Flinck|Tapio Flinck,]] joka arveli sijojen 7–10 tavoittelemisen olevan Jokipojille aivan realistista. Totuus Liigan ja JoKP:n tasoista paljastui kuitenkin heti syksyn peleissä, joissa tuli paljon tappioita, myös useita suurinumeroisia, ja pisteitä kertyi vain harvakseltaan. Joukkue taisteli kuitenkin useita kertoja tasaisesti sortuen lähinnä huonoon maalintekotaitoon<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=|Otsikko=|Julkaisu=Karjalainen|Ajankohta=15.9.1990|Julkaisija=}}</ref>. JoKP pysyi karsijan paikalla käytännössä läpi koko runkosarjan. JoKP:n paras pistemies Tero Arkiomaa oli Liigan pistepörssissä vasta sijalla 48 teholukemin 18 + 14 = 32. Arkiomaa jäi kuitenkin tuolla kaudella liigahistoriaan tehtyään peräti 6 maalia yhdessä ottelussa, kun sarjajumbo Jokipojat hämmästyttävällä tavalla murskasi sarjaa tuolloin johtaneen Ilveksen Tampereella maalein 4-11. Vaatimattomasta menestyksestä huolimatta JoKP:n kotipelejä kävi katsomassa hieno määrä eli keskimäärin 3 799 katsojaa ottelua kohden. Liigakarsinnoissa revanssinhaluinen Ässät voitti kaksi ensimmäistä kohtaamista maalin erolla (3–2 ja 4–5), mutta kolmannessa ottelussa se ei antanut enää JoKP:lle mitään mahdollisuuksia jyräten takaisin Liigaan maalein 9-4 ja otteluvoitoin 3-0. JoKP:lla oli edessään paluu 1. divisioonaan.<ref>Lintula, s. 118-123</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Aarne Honkavaara (toim.)|Nimeke=Jääkiekkokirja 1990–91|Vuosi=1990|Sivu=|Julkaisija=Uusi Suomi Oy / Kiekkolehti}}</ref>
=== 1990-luku ===
Divisioonakaudelle 1990–91 Jokipojilla oli asettaa käytännössä parempi kokoonpano, kuin vuotta aiemmin SM-liigaan. Lähteneiden tilalle saatiin heitä kovempia vahvistuksia, etunenässä Tsekkoslovakian maajoukkuemiehet Rostislav Vlach sekä kuusinkertainen MM-kisakävijä Antonin Stavjana. Myös uusi valmentaja, Jan Eysselt oli tsekki. Runkosarjan voittajalle oli luvassa suora nousu SM-Liigaan, ja ennakkoasetelmissa sitä lähtivät suurimpina suosikkeina tavoittelemaan JoKP ja Kärpät. Etukäteiskaavailut pitivät kutinsa, sillä JoKP voitti pelejään välillä jopa murskalukemin ja pysyi sarjan ykkösenä 11. kierrokselta lähtien aina loppuun saakka Kärppien seuratessa perässä muutaman pisteen päässä. JoKP:n nousu varmistui lopullisesti 4 kierrosta ennen loppua, kun kotiottelussa kaatui juuri Kärpät maalein 4–1 4 725 katsojan todistaessa tapahtumaa. Lopulta ero Kärppiin venähti 14 pisteeseen JoKP:n päätettyä kauden 15 ottelun voittoputkeen. Voittoisalla kaudella JoKP:n maaliero oli murskaava 282-111 ja myös pelaajien tilastoissa JoKP oli hyvin edustettuna: Rostislav Vlach voitti pistepörssin (33 + 48 = 81 ) ja Markku Kyllönen maalikuninkuuden (42 maalia).<ref>Lintula, s. 124, 126</ref><ref>{{Kirjaviite|Tekijä=Seppo Hautala et.al. (toim.)|Nimeke=Jääkiekkokirja 1991–92|Vuosi=1991|Sivu=|Julkaisija=US-Mediat OY / Kiekkolehti}}</ref>
| 