Äänileikkaus on elokuvanteossa usein monimutkaisempaa ja monivaiheisempaa kuin kuvaleikkaus. Yhdestä [[elokuvakamera]]sta peräisin olevien [[otos (elokuva)|kuvaotosten]] sijaan elokuvan ääniotoksia kerätään monesta eri lähteestä ja liitetään yhteen paitsi peräkkäin, myös päällekkäin ja lomittain.<ref>Pirilä & Kivi 2005, s. 60.</ref>
Elokuvan kohtauksesta toiseen siirryttäessä äänimaisemanäänen ei välttämättä tarvitse vaihtua juuri kuvaleikkauksen kohdalla, vaan usein äänessä siirrytään taiteellisista syistä seuraavaan kohtaukseen jo vähän kuvaa aiemmin, seuraavan kohtauksen tapahtumia tai tapahtumapaikkaa ennakoivasti.<ref>Kivi 2017, s. 264–265.</ref> SamoinTällaista ennakointia tehdään myös elokuvan musiikilla, mutta liikaa käytettynä ennakointi voi viedä tarinalta jännitettä. Vastaavasti edellisen kohtauksen ääni, tai sen osa, voi jatkua seuraavaan kohtaukseen, esimerkiksi näyttelijän puhe [[kertoja]]näänenä kun siirrytään [[takauma (narratologia)|takaumaan]]. Pelkällä äänellä voidaan tehdä myös [[takauma]] keskelle kohtausta: henkilöhahmo muistaa tietyn lauseen tai muun äänen menneisyydestään<ref name=kosunen>{{Kirjaviite | Nimeke = Yksinkertaiset takaumat ja takaumarakenteet elokuvakerronnassa| Julkaisija = Tampereen ammattikorkeakoulu, Elokuvan ja television koulutusohjelma| Vuosi = 2016| Tekijä =Kosunen, Toni | Luku = Takaumien käyttö| Sivut =20–21 | Julkaisupaikka = Tampere| www = https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/120738/Kosunen_Toni.pdf?sequence=1| www-teksti = | Tiedostomuoto = Opinnäytetyö verkossa| Viitattu =12.11.2018 }}</ref>.
