Ero sivun ”Kemin veritorstai” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Rivi 16:
[[Tiedosto:Kontiokankaan ja Pietilän hautakivet.jpg|pienoiskuva|Kontiokankaan ja Pietilän hautakivet. Kivien tekstit ovat haalistuneet miltei näkymättömiin.]]
Kahakan aikana sai kaksi lakkolaista surmansa ja moni loukkaantui joko pampusta, toisten kolhimana tai piikkilangoissa. Kolme poliisia loukkaantui vakavasti ja parisenkymmentä lievästi. Kahdesta surmansa saaneesta Felix Pietilä kuoli heti luotiin, joka meni vasemman keuhkon läpi. Vieläkään ei tiedetä varmasti, kuka Pietilän ampui – tutkimusten mukaan luoti ei tullut poliisin aseesta. Anni Kontiokangas puolestaan pakeni mellakkaa piiloon kuorma-auton alle. Kun auto lähti liikkeelle, hän ruhjoutui pahoin auton pyörien alle ja menehtyi kolme päivää myöhemmin sairaalassa<ref name="palkkatyolainen">[http://web.archive.org/web/20070927222436/http://www.palkkatyolainen.fi/pt99/p990907-p2.html Kemin lakosta puoli vuosisataa] Palkkatyöläinen 7.9.1999</ref>(hautakiveen on virheellisesti merkitty tapaturman päiväys).<ref name="a-teistit"/> Molemmat vainajat haudattiin 1.9.1949 Vapaa-ajattelijoiden [[Ristikankaan hautausmaa]]lle.<ref name="a-teistit">[http://www.ateistit.fi/uutiset/uuti141212.html RISTIKANKAAN HAUTAUSMAA KEMISSÄ] 21.12.2014, viitattu 18.5.2015</ref> Oikeuden päätöksellä poliisit vapautettiin vastuusta silloin voimassa olleen rikoslain 16. luvun 6. pykälän nojalla. Kyseisen lainkohdan mukaan jos asevoimaa käytettäessä kapinan kukistamiseen "joku väkijoukosta siinä sai haavan tai surman, olkoon sinään".<ref>Pentti Peltoniemi ja Hannu Rajala: ''Sapeli-Simonen'', s. 70. Helsinki: Tammi, 1981. ISBN 951-30-5234-6.</ref>
Tapahtumapäivän iltana sisäministeri Aarre Simonen teki vakavin ilmein tapahtumista selkoa täpötäydelle salille [[Helsingin työväentalo]]ssa: "Tänään on tapahtunut suuri onnettomuus Kemissä. Syy ei kuitenkaan ole meidän vaan kommunistijohtajien. – – – Olen valmis paljastamaan pääni surmansa saaneiden hautakummun äärellä. – – – Tässä maassa ei tehdä vallankumousta kun minä olen sisäministerinä. – – – Hallituksen mahdollisuudet toimia ovat kuitenkin vähäiset, elleivät työpaikat kestä nyt alkavaa kommunistien rumputulitusta."<ref>Peltoniemi & Rajala 1981, s. 67.</ref>
Kemin tapahtumien jälkeen SKP:n johtajiin kuulunut [[Hertta Kuusinen]] määräsi Moskovasta annetun käskyn perusteella lakkoliikkeet Suomessa lopetettaviksi. Kemin tapahtumista joutui syytteeseen 127 ihmistä, joista 63 tuomittiin eri mittaisiin kuritushuonerangaistuksiin [[kapina (rikos)|kapinasta]].<ref name="palkkatyolainen"/> Surmansa saaneen Felix Pietilän omaiset velvoitettiin korvaamaan valtiolle Pietilälle tehdystä [[ruumiinavaus|ruumiinavauksesta]] aiheutuneet kulut. Myöhemmin kaikki tuomitut armahdettiin erillislailla, mutta lakkolaisten mainetta ei silti puhdistettu.
| |||