Ero sivun ”Kemin veritorstai” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
|||
Rivi 16:
[[Tiedosto:Kontiokankaan ja Pietilän hautakivet.jpg|pienoiskuva|Kontiokankaan ja Pietilän hautakivet. Kivien tekstit ovat haalistuneet miltei näkymättömiin.]]
Kahakan aikana sai kaksi lakkolaista surmansa ja moni loukkaantui joko pampusta, toisten kolhimana tai piikkilangoissa. Kolme poliisia loukkaantui vakavasti ja parisenkymmentä lievästi. Kahdesta surmansa saaneesta Felix Pietilä kuoli heti luotiin, joka meni vasemman keuhkon läpi. Vieläkään ei tiedetä varmasti, kuka Pietilän ampui – tutkimusten mukaan luoti ei tullut poliisin aseesta. Anni Kontiokangas puolestaan pakeni mellakkaa piiloon kuorma-auton alle. Kun auto lähti liikkeelle, hän ruhjoutui pahoin auton pyörien alle ja menehtyi kolme päivää myöhemmin sairaalassa<ref name="palkkatyolainen">[http://web.archive.org/web/20070927222436/http://www.palkkatyolainen.fi/pt99/p990907-p2.html Kemin lakosta puoli vuosisataa] Palkkatyöläinen 7.9.1999</ref>(hautakiveen on virheellisesti merkitty tapaturman päiväys).<ref name="a-teistit"/> Molemmat vainajat haudattiin 1.9.1949 Vapaa-ajattelijoiden [[Ristikankaan hautausmaa]]lle.<ref name="a-teistit">[http://www.ateistit.fi/uutiset/uuti141212.html RISTIKANKAAN HAUTAUSMAA KEMISSÄ] 21.12.2014, viitattu 18.5.2015</ref> Oikeuden päätöksellä poliisit vapautettiin vastuusta silloin voimassa olleen rikoslain 16. luvun 6. pykälän nojalla. Kyseisen lainkohdan mukaan jos asevoimaa käytettäessä kapinan kukistamiseen "joku väkijoukosta siinä sai haavan tai surman, olkoon sinään".<ref>Pentti Peltoniemi ja Hannu Rajala: ''Sapeli-Simonen'', s. 70. Helsinki: Tammi, 1981. ISBN 951-30-5234-6.</ref>
Kemin tapahtumien jälkeen SKP:n johtajiin kuulunut [[Hertta Kuusinen]] määräsi Moskovasta annetun käskyn perusteella lakkoliikkeet Suomessa lopetettaviksi. Kemin tapahtumista joutui syytteeseen 127 ihmistä, joista 63 tuomittiin eri mittaisiin kuritushuonerangaistuksiin [[kapina (rikos)|kapinasta]].<ref name="palkkatyolainen"/> Surmansa saaneen Felix Pietilän omaiset velvoitettiin korvaamaan valtiolle Pietilälle tehdystä [[ruumiinavaus|ruumiinavauksesta]] aiheutuneet kulut. Myöhemmin kaikki tuomitut armahdettiin erillislailla, mutta lakkolaisten mainetta ei silti puhdistettu.
Rivi 22:
Jälkeenpäin viranomaisten toimintaa on usein puolusteltu väittämällä, että poliisi ei ampunut ihmisiä kohti, vaan ainoastaan pelotelaukauksia ilmaan. Väite osoittautui myytiksi, kun Kemissä ilmestyvä [[Pohjolan Sanomat|Pohjolan Sanomat]] tutustui 60 vuotta salattuina olleisiin [[Suojelupoliisi]]n arkistoihin aiheesta. Lehden mukaan vanhempi konstaapeli Viljo Kujanpää kertoi kuulusteluissa yrittäneensä ampua yhden lakkolaisen, joka oli juuri ruhjomassa toista poliisia suurella kivellä. Lataushäiriö Kujanpään pistoolissa pelasti lakkolaisen.<ref>Pohjolan Sanomat 16.8.2009</ref>
Kommunistit vaativat sisäministeri Aarre Simosen asettamista syytteeseen Kemin tapahtumista, koska heidän näkemyksensä mukaan Simonen oli yksin vastuussa Kemin veritorstaista. Laillista perustetta tähän ei kuitenkaan ollut, ja samoin epäonnistui kommunistien yritys kaataa Simonen epäluottamuslauseäänestyksellä eduskunnassa.<ref>
Osa tapahtuman pöytäkirjoista tuhoutui 29. tammikuuta 1950 Kemissä sattuneessa tulipalossa.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Simonen, Salama | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1951 | Vuosi = 1950 | Sivu = 12 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Julkaisupaikka = Helsinki}}</ref> Kemin raastuvanoikeus antoi tapauksen tuomiot 27. helmikuuta 1950.<ref>{{kirjaviite | Tekijä = Simonen, Salama | Nimeke = Mitä Missä Milloin 1951 | Vuosi = 1950 | Sivu = 14 | Julkaisija = Kustannusosakeyhtiö Otava | Julkaisupaikka = Helsinki}}</ref>
| |||