Ero sivun ”Gaeli” versioiden välillä
| [katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaus: 2017 source edit |
||
Rivi 23:
Gaeli ei ole koskaan ollut koko Skotlannin kieli. Se oli kuitenkin [[Skotlannin kuningaskunta|Skotlannin kuningaskunnan]] kansallinen kieli siihen asti, kunnes kuningas [[Máel Coluim mac Donnchada]], joka meni naimisiin englantia äidinkielenään puhuneen prinsessan kanssa, muutti hovinsa kieleksi englannin (tai tarkkaan ottaen alamaan skottienglannin). Tällöin gaeli alkoi vetäytyä ylämaille ja jäi vähemmistökieleksi. Gaeli säilyi kuitenkin melko elinvoimaisena, kunnes sen alamäki alkoi [[Cullodenin taistelu]]n jälkeen vuonna 1746. Tämän jälkeen alkoivat [[Ylämaan puhdistukset]], jolloin suuri osa gaelia puhuneista muutti joko Skotlannin eteläosiin tai Britannian siirtomaihin.<ref name="HG" />
==Äännerakenne==
Gaelin äännerakenne on seuraavanlainen:
{| class="wikitable" style="text-align:center"
|+ Konsonantit
! rowspan="2" | !! rowspan="2" | [[Labiaali]]t !! colspan="3" | [[Koronaali]]t !! colspan="2" | [[Dorsaali]]t !! rowspan="2" | [[Glottaali]]t
|-
! [[Dentaali]]t !! [[Alveolaari]]t !! colspan="2" | [[Palataali]]t !! [[Velaari]]t
|-
! [[Klusiili]]t
| [[Soinniton bilabiaalinen klusiili|pʰ]] [[Soinniton bilabiaalinen klusiili|p]] || [[Soinniton alveolaarinen klusiili|t̪ʰ]] [[Soinniton alveolaarinen klusiili|t̪]] || || [[Soinniton alveolaarinen klusiili|tʲʰ]] [[Soinniton alveolaarinen klusiili|tʲ]] || [[Soinniton velaarinen klusiili|kʲʰ]] [[Soinniton velaarinen klusiili|kʲ]] || [[Soinniton velaarinen klusiili|kʰ]] [[Soinniton velaarinen klusiili|k]] ||
|-
! [[Frikatiivi]]t
| [[Soinniton labiodentaalinen frikatiivi|f]] [[Soinnillinen labiodentaalinen frikatiivi|v]] || [[Soinniton alveolaarinen sibilantti|s̪]] || || [[Soinniton postalveolaarinen sibilantti|ʃ]] || [[Soinniton palataalinen frikatiivi|ç]] [[Soinnillinen palataalinen frikatiivi|ʝ]] || [[Soinniton velaarinen frikatiivi|x]] [[Soinnillinen velaarinen frikatiivi|ɣ]] || [[Glottaalifrikatiivi|h]]
|-
! [[Nasaali]]t
| [[Bilabiaalinen nasaali|m]] || [[Soinniton alveolaarinen nasaali|n̪ˠ]] || [[Soinniton alveolaarinen nasaali|n]] || [[Soinniton palataalinen nasaali|ɲ]] || || ||
|-
! [[Approksimantti|Approksimantit]]
| || [[Alveolaarinen lateraali|l̪ˠ]] || [[Alveolaarinen lateraali|l]] || [[Palataalinen lateraali|ʎ]] || [[Palataalinen approksimantti|j]] || ||
|-
! [[Yksitäryinen tremulantti|Yks.tär. tremulantit]]
| || || [[Alveolaarinen yksitäryinen tremulantti|ɾ ɾʲ]] || || || ||
|-
! [[Tremulantti|Tremulantit]]
| || || [[Alveolaarinen tremulantti|r rʲ]] || || || ||
|}
Gaelissa esiintyy iirin ja manksin tapaan niin sanottuja leveitä ja kapeita konsonantteja. Kirjoituksessa e- ja i-kirjainten yhteydessä olevat konsonantit äännetään kapeina, a-, o- ja u-kirjainten yhteydessä leveinä.
{| class="wikitable" style="text-align:center"
|+ Vokaalit
! rowspan="2" | !! rowspan="2" | [[Etuvokaali|etu]] !! rowspan="2" | [[Keskivokaali|keski]] !! colspan="2" | [[Takavokaali|taka]]
|-
! <small>pyöreä</small> !! <small>lavea</small>
|-
! [[Suppea vokaali|suppea]]
| [[Lavea suppea etuvokaali|i]] || || [[Lavea suppea takavokaali|ɯ]] || [[Pyöreä suppea takavokaali|u]]
|-
! [[Lähes suppea vokaali|lähes suppea]]
| [[Lavea lähes suppea lähes etinen vokaali|ɪ]] || || ||
|-
! [[Puolisuppea vokaali|puolisuppea]]
| [[Lavea puolisuppea etuvokaali|e]] || rowspan="2" | [[Välinen keskivokaali|ə]] || [[Lavea puolisuppea takavokaali|ɤ]] || [[Pyöreä puolisuppea takavokaali|o]]
|-
! [[Puoliväljä vokaali|puoliväljä]]
| [[Lavea puoliväljä etuvokaali|ɛ]] || || [[Pyöreä puoliväljä takavokaali|ɔ]]
|-
! [[Lavea vokaali|lavea]]
| colspan="3" | [[Lavea väljä etuvokaali|a]] ||
|}
Kaikki vokaalit voivat esiintyä sekä lyhyinä että pitkinä. Kirjoituksessa pitkää vokaalia merkitään [[Gravis|graviksella]].
Gaelin diftongeja ovat {{IPA|/ei ɤi ai ui iə uə εu ɔu au ia/}}.
==Nykypäivä==
| |||