Ero sivun ”Creek-sota” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
pEi muokkausyhteenvetoa |
p typo |
||
Rivi 21:
| muut_taistelut =
}}
'''Creek-sota''' oli [[Yhdysvallat|Yhdysvaltojen]] [[yhdistynyt kuningaskunta|Ison-Britannian]] vastaisen [[vuoden 1812 sota|vuoden 1812 sodan]] aikana käymä sota [[creekit|creek-intiaanien]] uudistusvastaisia punaisia keppejä vastaan. Sodan ratkaisutaistelu Hevosenkengän mutkassa vuonna 1814 päättyi [[Andrew Jackson]]in johtamien amerikkalaisten voittoon ja lopulta [[Fort Jacksonin sopimus|Fort Jacksonin sopimukseen]], jolla creekit luopuivat suurista osista alueistaan.
==Tausta==
[[Tiedosto:Benjamin Hawkins and the Creek Indians.jpg|thumb|vasen|[[Benjamin Hawkins]] neuvoo creek-intiaaneja nykyaikaisten maatalouskäytäntöjen soveltamisesta.]]
Creekien kulttuuri ja elintavat olivat 1800-luvun alussa murroksessa. [[Yhdysvaltain vapaussota|Yhdysvaltain vapaussodan]] jälkeen alenneet turkisten hinnat pakottivat monet viettämään entistä enemmän aikaa metsällä ja joidenkin valkoisten kauppiaiden epärehelliset tavat herättivät katkeruutta. Samaan aikaan Yhdysvaltojen intiaaniasiamies [[Benjamin Hawkins]]in uudistuksia, joiden myötä osa creekeistä omaksui amerikkalaiset tavat. Osa heistä oli
Kaikki creekit eivät kuitenkaan olleet muutosten kannalla. Kansa jakautui muutosten ja sulautumisen kannattajiin, sekä sen vastustajiin. Muutosten vastustajat tulivat tunnetuksi nimellä ''Punaiset kepit'' heidän käyttämiensä sotanuijien mukaan.<ref name="inti">{{Kirjaviite | Tekijä = Rani-Henrik Andersson ja Markku Henriksson | Nimeke = Intiaanit : Pohjois-Amerikan alkuperäiskansojen historia | Vuosi = 2010 | Luku = | Sivu = 187-189 | Selite = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Gaudeamus Helsinki University Press | Suomentaja = | Tunniste = | Isbn = 978-952-495-162-3 }}</ref> Punaiset kepit syntyivät useiden eri creek-profeettojen vaikutuksesta. Liike oli saanut tuulta alleen sittemmin suurta intiaanien liittoumaa johtaneen [[Tecumseh]]in matkattua kaakkoisalueiden intiaanien joukossa vuonna 1811. Tecumsehin lähdettyä hänen ajatuksiaan pitivät yllä creek-profeetat ja poliittiset johtajat, kuten Menawa, [[William Weatherford]], Peter McQueen ja Josiah Francis. Punaisia
==Sota==
[[Tiedosto:Fort Mims massacre 1813.jpg|thumb|vasen|Mimsin verilöyly.]]
Vuoden 1812 alkupuolella creekien sisällissota sai laajempia mittasuhteita. Joitakin creekien alueille muuttaneita siirtolaisia surmattiin ja intiaaniasianmies Hawkins pyrki saamaan oikeutta murhatuille creekien oman neuvoston kautta. Neuvosto päättikin langettaa
30. elokuuta 1813 noin 750 punaista keppiä hyökkäsi Fort Mimsiä vastaan [[Alabama]]n [[Tensaw (Alabama)|Tensawissa]]. Linnoitus tuhottiin, vastarintaa tehneet tapettiin ja paikalla olleet orjat vapautettiin. Tapahtumat tulivat tunnetuksi Mimsin verilöylynä.<ref name="enc" />
Fort Mimsin tapahtumien jälkeen Yhdysvallat lähetti alueelle joukkojaan. Niiden johdossa olivat kenraali [[John Cocke]], kenraalimajuri [[John Floyd]] ja kenraali [[Andrew Jackson]].<ref name="enc" /> Amerikkalaisten joukot koostuivat paljolti miliisistä ja rajaseudun vapaaehtoisista.<ref name="inti" /> Heidän lisäkseen amerikkalaisten puolella taisteli heidän kanssaan liittoutuneita creekejä, [[chickasawit|chickasaweja]], [[choctawit|choctaweja]] ja [[cherokeet|cherokeeita]]. Amerikkalaisjoukot
==Seuraukset==
[[Tiedosto:Jackson and Weatherford.jpg|thumb|[[William Weatherford]] antautuu [[Andrew Jackson]]ille.]]
Creek-sodan jälkeen creekit allekirjoittivat niin sanotun [[Fort Jacksonin sopimus|Fort Jacksonin sopimuksen]]. Sopimus koski niin punaisia keppejä, kuin amerikkalaisten puolella olleita creekejäkin. Creekit menettivät yli 23 miljoonaa [[eekkeri]]ä maitaan ja vielä jäljelle jääneille
==Lähteet==
|